Kauppaneuvos
Kauppaneuvos (ruots. kommerseråd) on nykyään Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu 2. ryhmään.[1] Arvonimestä maksettavan veron määrä on joko 33 300 euroa tai 8 300 euroa, jos asianomainen on päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon tai on siirtynyt sellaisesta eläkkeelle.[2] Arvonimi oli käytössä myös Suomen suuriruhtinaskunnassa. Kauppaneuvoksetar ei tarkoita naispuolista kauppaneuvosta, vaan kauppaneuvoksen vaimoa.
Arvonimen saaneita muokkaa
Ensimmäinen Suomessa toiminut kauppaneuvos oli Robert Finlay (kauppaneuvos 10. elokuuta 1762).[3][4] Ensimmäinen kauppaneuvos, jonka koko työura perustui toimintaan Suomessa, oli Jacob af Forselles (10. tammikuuta 1765). Itsenäisessä Suomessa kauppaneuvoksen arvon sai ensimmäisenä Julius Tallberg 17. heinäkuuta 1918. Suomessa ensimmäisenä kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen oli Hanna Parviainen (1926) ja toisena Turun Vanun toimitusjohtaja Aline Grönberg (1940).
Kauppaneuvoksen arvonimi on myönnetty Suomessa Ruotsin vallan aikana (vuodesta 1762) kahdeksalle[5], autonomian aikana 195:lle[6] ja itsenäisessä Suomessa vuoden 2017 loppuun mennessä 793 henkilölle[7]. Kauppaneuvoksen arvonimen on saanut siis yhteensä lähes tuhat henkilöä, muun muassa:
- Carl Henrik Ahlqvist
- Antti Ahlström
- Pirkko Arola (eri kuin pastori ja runoilija Pirkko Arola)
- Johan Gustav Bergbom
- Fredrik Björkqvist
- Henrik Borgström
- Harri Broman
- Victor Ek
- Karl Fazer
- Victor Forselius
- Johan Franzén
- Rudolf Gesellius
- Walter Greuling
- Aline Grönberg
- Rabbe Grönblom
- Rafael Haarla
- Werner Hacklin
- Wilhelm Hackman
- Juho Hallenberg
- Artturi Helenius
- Carl Hultman
- Elbe Häkkinen
- Tauno Hämäläinen
- Erik Julin
- Isak Julin
- Lars Henrik Keckman
- Matti Koivurinta
- Yrjö Kokko (eri kuin kirjailija Yrjö Kokko)
- Juho Kuosmanen (eri kuin elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen)
- Kalle Kuusinen
- Eero Lehti
- Gustaf Lundahl
- Alwar Niklander
- Arthur Nyman
- Risto Orko
- Onni Paavola
- Hanna Parviainen
- Johan Sederholm
- Albert Oskar Snellman
- J. W. Snellman G:son
- G. F. Stockmann
- Bertil Tallberg
- Julius Tallberg
- Jean Gabriel Tjaeder
- Rakel Wihuri
- Lauri Viljanen (eri kuin kirjallisuudentutkija Lauri Viljanen)
- Esko Ylinen
Fiktiivisiä kauppaneuvoksia muokkaa
- Klaus Kiiski, hahmo kirjasarjassa Nummelan ponitalli
- Pasi Kovalainen, Kari Hietalahden näyttelemä roolihahmo komediasarjassa Sipoon herttua
- Johannes Paukku, Matti Tuomisen näyttelemä roolihahmo televisiosarjassa Hyvät herrat
- Jethro Rostedt televisiosarjassa Kauppaneuvos Jethro (todellinen henkilö, mutta ei oikeasti kauppaneuvos)
Lähteet muokkaa
- ↑ Tasavallan presidentin asetus arvonimistä 381/2000 Finlex. 20.4.2000. Oikeusministeriö. Viitattu 1.7.2021.
- ↑ Laki arvonimistä suoritettavasta verosta 1388/2001 Finlex. 21.12.2001. Oikeusministeriö. Viitattu 1.7.2021.
- ↑ Kauppaneuvos Robert Finlay (1719–1785) Talouselämän vaikuttajat. SKS. Viitattu 2.7.2021.
- ↑ Birgitta Lager: Robert Finlay Svenskt biografiskt lexikon. Riksarkivet. Viitattu 2.7.2021.
- ↑ Ruotsin ajan neuvokset 1762-1808 Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus.
- ↑ Autonomian ajan neuvokset 1809-1917 Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus.
- ↑ Arvonimet Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 2.7.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomalaiset talouden alan arvonimellä palkitut – Kauppaneuvokset (vuodesta 1918 alkaen) Biografiakeskus. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 11.3.2017.