Kaulushai (Chlamydoselachus anguineus) on kaulushaikaloihin kuuluva syvissä vesissä elävä kalalaji. Se on ainoa nykyään elävä laji kaulushaiden heimossa (Chlamydoselachidae).

Kaulushai
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Leveäsuiset Elasmobranchii
Lahko: Kaulushaikalat Hexanchiformes
Heimo: Kaulushait
Chlamydoselachidae
Garman, 1884
Suku: Chlamydoselachus
Garman, 1884
Laji: anguineus
Kaksiosainen nimi

{{{kaksiosainen}}}
Garman, 1884

Kaulushain levinneisyys
Kaulushain levinneisyys
Katso myös

  Kaulushai Wikispeciesissä
  Kaulushai Commonsissa

Anatomia muokkaa

Suurin tavattu kaulushai oli 196 cm pitkä. Naaraat ovat suurikokoisempia kuin koiraat, jotka kasvavat yleensä 73–97 cm:n mittaisiksi. Väriltään kala on harmahtavan ruskea. Kidusaukkoja sillä on kuusi ja kiduskansissa on röyhelöiset nahkareunukset. Selkäeviä kaulushailla on yksi, joka on pienikokoinen ja sijaitsee lähellä pyrstöä. Pyrstö on pitkä. Kaulushain rintaevät ovat pienet ja pyöreät ja peräevä suurikokoinen. Kaulushain hampaat ovat kolmikärkiset ja samanlaiset sekä ylä- että alaleuassa. Niitä on yhteensä noin 300 jakaantuneena 25 riviin.[2] Kuono lajilla on lyhyt ja alaleuka hyvin pitkä.[3][4][5][6]

Lisääntyminen muokkaa

Kaulushain lisääntymisestä ei tiedetä paljoa. Lisääntymiskausi on todennäköisesti ympäri vuoden ja koiras- ja naaraskaulushait ovat yhdessä vain parittelun ajan. Laji on ovovivipaarinen eli synnyttää eläviä poikasia, joita voi olla 2–12. Nuoret kaulushait ovat syntyessään noin 40 cm pitkiä ja kohdussa ollessaan käyttävät ravintonaan ruskuaista. Eräiden arvioiden mukaan kaulushainaaraan raskausaika voi kestää jopa 42 kuukautta eli kolme ja puoli vuotta, mikä on pisin raskausaika kaikista selkärankaisista eläimistä. Kaulushain eliniästä ei ole varmoja tietoja mutta joidenkin lähteiden mukaan se voi elää 25-vuotiaaksi[5][6][7]

Levinneisyys muokkaa

Kaulushaita tavataan laikuttaisesti ympäri valtameriä. Sitä tavataan Pohjois-Norjan rannikolta, Afrikasta Namibian ja Angolan rannikoilta, Etelä-Amerikasta Atlantin ja Tyynenmeren rannikkoseuduilta, Pohjois-Amerikasta, Australian ja Uuden-Seelannin lähistöiltä ja Japaninmerestä. Kaulushai elää syvissä vesissä yleensä 100–1 500 metrin syvyydellä merenpinnasta. Laji liikkuu verkkaisesti ja etsii ravinnokseen mustekaloja ja muita nilviäisiä ja kaloja.[3][4][5][6][8]

Kaulushai on pääosassa esiintymisaluettaan harvinainen, mutta IUCN luokittelee sen kannan elinvoimaiseksi, koska sille ei ole tällä hetkellä suuria uhkia. Toisinaan niitä saadaan sivusaaliina kalastettaessa trooleilla ja niiden liha on syötävää.[1]

Vaikka laji tulee harvoin merien pintakerroksiin, eräät tutkijat arvelevat, että kaulushaihavainnot voisivat olla yksi syy merikäärmetarinoille erikoisen pitkulaisen ulkomuotonsa vuoksi.[1][6]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Smart, J.J., Paul, L.J. & Fowler, S.L.: Kaulushai IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.9.2016. (englanniksi)
  2. Freaky frilled shark caught off Australian coast natureworldnews.com. Viitattu 22.1.2015.
  3. a b Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 64. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.2.2011). (englanniksi)
  4. a b Family Chlamydoselachidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 25.2.2011. (englanniksi)
  5. a b c Chlamydoselachus anguineus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 25.2.2011. (englanniksi)
  6. a b c d Aubrey Lashaway: Chlamydoselachus anguineus Animal Diversity Web. University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 25.2.2011. (englanniksi)
  7. Frilled Shark ReefQuest. Viitattu 25.2.2011. (englanniksi)
  8. James Leonard Brierley Smith,Margaret Mary Smith,Phillip C. Heemstra: Smiths' Sea fishes, s. 47. Struik, 2003. ISBN 978-1868728909. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.2.2011). (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.