Katariina de Bragança
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Katariina de Bragança (engl. Catherine Henrietta, port. Catarina Henriqueta de Bragança, 25. marraskuuta 1638 – 31. joulukuuta 1705) oli portugalilainen prinsessa ja Englannin kuninkaan Kaarle II:n kuningatarpuoliso.[1]
| Katariina de Bragança | |
|---|---|
 | |
| Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningatar | |
| Virkakausi | 21. toukokuuta 1662 – 6. helmikuuta 1685 |
| Syntynyt |
Catarina de Bragança 25. marraskuuta 1638 Paço Ducal de Vila Viçosa, Vila Viçosa, Portugali |
| Kuollut |
31. joulukuuta 1705 (67 vuotta) Palácio da Bemposta, Lissabon, Portugali |
| Hautapaikka | Panteão da Casa de Bragança |
| Puoliso | Kaarle II (Englanti) |
| Isä | Juhana IV (Portugali) |
| Äiti | Luisa de Guzmán |
| Uskonto | Katolinen |
| Nimikirjoitus |
 |
Elämäkerta muokkaa
Katariina oli Bragançan herttua Juhanan ja Espanjan Medina-Sidonian Luisa de Guzmánin tytär, jonka nuoremmista veljistä tuli Portugalin kuninkaita.[1] Kun Portugalin itsenäisyys palautettiin ja hänen isästään tuli kuningas, tytärtä pyrittiin naittamaan useisiin eurooppalaisiin kuningassukuihin. Kun Ranska hylkäsi aiemmin tukemansa Portugalin Pyreneiden sopimuksessa 1659, tyttären naittaminen Englannin kuninkaalle tuli tarpeelliseksi Portugalin ja Englannin välisen liiton vahvistamiseksi. Avioliitosta tehtiin sopimus 23. kesäkuuta 1661.
Katariina meni naimisiin välittäjän välityksellä Lissabonissa 23. huhtikuuta 1662 ja saapui Portsmouthiin 14. toukokuuta, minkä jälkeen aviopari solmi liiton kahdessa seremoniassa, ensin salaa järjestetyssä katolisessa ja sitten anglikaanisessa.lähde? Myötäjäisinään Katariina toi Tangerin ja Bombayn satamat brittien hallintaan[2] ja kaksi miljoonaa kultacrusadosia.
Katariina ei puhunut englantia eikä ranskaa, eikä Kaarle osannut espanjaa, joten pariskunta ei aluksi keskustellut paljoakaan. Kaarle tuli tunnetuksi useista rakastajattaristaan, joiden kanssa hänellä oli lapsia.[1]
Katariina ei ollut suosittu kuningatar, koska hän oli katolilainen, ja hänen uskontonsa esti hänen kruunauksensa, koska katolilaiset eivät saaneet ottaa osaa anglikaanisiin seremonioihin. Katariina ei kyennyt synnyttämään lasta, vaikka olikin raskaana useita kertoja, viimeksi 1669. Hänen uskontonsa johti katolilaisuuden vastaisen mielialan nousuun. Vuonna 1678 hänen palvelijoitaan syytettiin Sir Edmund Godfreyn murhasta. Saman vuoden marraskuussa Titus Oates syytti häntä ”paavillisesta juonesta” myrkyttää kuningas, vaikka Kaarle II ei itse siihen uskonut. Alahuone äänesti kuningattaren häätämisestä Whitehallista, mutta kuningas itse puolusti häntä.
Kaarle II:n kuoleman (1685) jälkeen Katariina asui Englannissa Somerset Housessa vielä Jaakko II:n valtakauden aikana. Hän vetosi turhaan Kaarlen aviottoman pojan, Monmouthin herttua James Scottin, hengen puolesta tämän kapinanyrityksen epäonnistumisen jälkeen. Mainion vallankumouksen jälkeen Katariina oli aluksi hyvissä väleissä Vilhelm III:n ja Marian kanssa, mutta katolisen uskonnon harjoitus heikensi hänen asemaansa. Parlamentti sääti lain, joka vähensi Katariinan palvelijoiden määrää ja varoitti häntä toimimasta hallitusta vastaan. Katariina palasi viimein Portugaliin maaliskuussa 1692.
Katariina tuki Methuenin sopimusta Englannin kanssa 1703 ja toimi veljensä Pietari II:n sijaishallitsijana useaan otteeseen. Hän kuoli Bempostan palatsissa Lissabonissa ja haudattiin Jerónimosin luostariin Belémiin.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Catherine Of Braganza (1638–1705) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Catherine Of Braganza (1638–1705) Encyclopedia Britannica. Viitattu 12.3.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katariina de Bragança Wikimedia Commonsissa
- Catherine of Braganza (vaikutus englantilaiseen teekulttuuriin) (englanniksi) (tea.co.uk)