Katariina Aragonialainen

Katariina Aragonialainen (engl. Catherine of Aragon, esp. Catalina de Aragón y Castilla; 16. joulukuuta 1485 Alcalá de Henares, Espanja – 7. tammikuuta 1536 Cambridgeshire, Englanti) oli Englannin kuningatar ja Henrik VIII:n ensimmäinen puoliso.

Katariina Aragonialainen
Lucas Horenbout, Katariina Aragonialainen. Virallinen muotokuva Englannin kuningattarena.
Englannin kuningatar
Valtakausi	11. kesäkuuta 1509 – 23. toukokuuta 1533
Kruunajaiset	24. kesäkuuta 1509
Syntynyt	16. joulukuuta 1485 Alcalá de Henares, Espanja
Kuollut	7. tammikuuta 1536 (50 vuotta) Cambridgeshire , Englanti
Puoliso	Henrik VIII
Lapset	Maria I
Suku	Trastámara
Isä	Ferdinand II
Äiti	Isabella Katolilainen
Uskonto	katolilainen
Nimikirjoitus

Henrik VIII yritti saada 24 vuotta kestäneen avioliittonsa Katariinan kanssa mitätöityä osin siksi, että kaikki poikalapset olivat kuolleet pieninä ja kaikkiaan kuudesta lapsesta vain yksi, prinsessa Maria, oli elossa aikana, jolloin yksikään nainen ei ollut vielä noussut valtaistuimelle. Paavi Klemens VII epäsi avioliiton mitätöinnin.

Paavin kieltäytyminen sai aikaan ketjureaktion, joka sai Henrikin lopulta katkaisemaan suhteensa katoliseen kirkkoon voidakseen naida Anna Boleynin, jotta saisi perijäkseen poikalapsen turvaamaan Tudorin dynastian. Katariina ei hyväksynyt avioeroa, vaan piti itseään kuningattarena kuolemaansa asti.

Suku, Aragonian ja Kastilian infanta (prinsessa)

Katariina Aragonialainen infantana Magdalan Mariana. Michel Sittow’n maalaus.

Katariina syntyi vuonna 1485 Alcalá de Henaresissa nuorimpana Aragonian kuninkaan Ferdinand II:n ja Kastilian kuningattaren Isabella Katolilaisen viidestä aikuiseksi eläneestä lapsesta. Hän oli myös Juhana Gentin lapsenlapsenlapsenlapsi ja siten sukua Englannin kuningas Henrik VII:lle ja tämän vaimolle, Yorkin Elisabetille. Lapsuudessaan Katariina sai erinomaisen koulutuksen ja puhui muun muassa sujuvasti latinaa.

Hänellä oli neljä sisarusta, joista vanhin sisar Isabella Aragonialainen (1470–1498) avioitui 1. Portugalin prinssi Afonson kanssa, ei jälkeläisiä; avioitui 2. Portugalin kuningas Emanuel I:n kanssa, poika Miguel de la Paz (1489–1500); vanhin veli Juan Asturian ruhtinas (1478–1497) avioitui Margareeta Itävaltalaisen, tulevan keisari Maksimilian I:n tyttären kanssa, kuoli 19-vuotiaana ilman perillistä. Nuori vaimo synnytti puoli vuotta myöhemmin kuolleena syntyneen tyttären; vanhempi sisar Johanna Kastilialainen (1479–1555) avioitui Burgundin herttua Filip Komean kanssa ja heillä oli kuusi lasta ja vanhempi sisar Maria Aragonialainen (1482–1517) avioitui Portugalin kuningas Emanuel I:n, sisarensa lesken kanssa, heillä oli kymmenen lasta.

Ensimmäinen avioliitto, Walesin prinsessa

Katariina Aragonialainen avioitui prinssi Arthurin, Henrik VII:n vanhimman pojan kanssa vuonna 1501. Walesin prinssinä Arthur lähetettiin Ludlow’n linnaan Walesin rajalle valvomaan Walesin neuvostoa, ja Katariina seurasi aviomiestään. Muutamaa kuukautta myöhemmin kumpikin sairastui alueella riehuvaan hikitautiin, johon Arthur kuoli. Katariina sai toivuttuaan tietää olevansa leski, mutta todisti, ettei avioliittoa ollut koskaan pariskunnan nuoren iän vuoksi pantu täytäntöön. Paavi Julius II myönsi erivapauden, jotta Katariina saattoi mennä naimisiin Arthurin nuoremman veljen, tulevan Henrik VIII:n kanssa. Sotkuisten neuvottelujen ja Euroopan kuninkaallisten valtapelin vuoksi kihlaus ei kuitenkaan edennyt avioliittoon, ja Walesin prinssi Henrik purki kihlauksen isänsä vaatimuksesta.

Nuori Henrik VIII kruunajaistensa aikaan n. 1509, Meynnart Wewyck (attr.)

Toinen avioliitto, Englannin kuningatar

Nuori Katariina Aragonialainen. Michel Sittow’n maalaus n. 1503–1504, Kunsthistorisches Museum, Wien.

Henrik VIII, Joos van Cleve n. 1530-1535

Henrik VIII (1491–1547), Katariina Aragonialaisen toinen aviopuoliso, Hans Holbein n. 1537

Kun Henrik VII kuoli ja hänen poikansa nousi valtaistuimelle, uusi kuningas kuitenkin vihittiin 11. kesäkuuta 1509 Katariina Aragonialaisen kanssa. Ilmeisesti Henrik VIII meni Katariinan kanssa naimisiin yksinkertaisesti siitä syystä, että halusi hänet vaimokseen. Aikalaisilleen hän väitti tehneensä niin kuolevan isänsä pyynnöstä, mutta siinä tapauksessa Henrik VII oli salannut toiveensa hyvin, kuten esimerkiksi historioitsija David Starkey toteaa.^lähde? Pariskunta kruunattiin Englannin kuninkaaksi ja kuningattareksi 24. kesäkuuta 1509. Sekä Walesin prinsessana että Englannin kuningattarena Katariina oli kansan keskuudessa äärimmäisen suosittu. Hän toimi sijaishallitsijana vuonna 1513 Henrikin sotiessa Ranskassa.

Pariskunta oli ilmeisesti onnellisesti naimisissa 11 vuoden ajan, kunnes kuningas alkoi syvästi huolestua siitä, ettei hänellä ollut miespuolista perijää, samalla kun Katariina Aragonialainen lähestyi keski-ikää. Heidän ensimmäinen lapsensa oli kuolleena syntynyt tytär vuonna 1510. Cornwallin herttua prinssi Henry syntyi seuraavana vuonna mutta kuoli 52 päivän ikäisenä. Sen jälkeen Katariina sai keskenmenon ja sen jälkeen toisen pojan, joka tämäkin eli vain vähän aikaa. 18. helmikuuta 1516 Katariina synnytti tyttären, joka sai nimeksi Maria. Sen jälkeen seurasi vielä keskenmeno vuonna 1518.

Miespuolinen perijä oli tärkeä Henrikille, sillä Tudorin dynastia oli noussut valtaan vasta hänen isänsä myötä eikä sen asema ollut vakiintunut. Edellisen kerran kun Englannin kruunun oli perinyt nainen, puhkesi sisällissota, jossa Henrik I:n tytär Matilde oli pian syrjäytetty valtaistuimelta, kun englantilaiset paronit kieltäytyivät olemasta naisen alamaisia. Sisällissodan kauhut olivat vielä tuoreessa muistissa Ruusujen sodan (1455–1485) jälkeen.

Vuonna 1520 Katariinan sisarenpoika Kaarle V tuli vierailulle Englantiin, ja Katariina ajoi Kaarlea Englannin liittolaiseksi Ranskan sijaan. Pian keisarin lähdön jälkeen Katariina ja Henrik VIII kävivät tapaamassa Ranskan kuningas Frans I:stä. Kahden vuoden sisällä Ranska ja Englanti ajautuivat sotaan, ja keisari Kaarle toivotettiin jälleen tervetulleeksi Englantiin, missä suunniteltiin hänen kihlaustaan Henrikin ja Katariinan tyttären Marian kanssa.

Tässä vaiheessa 35-vuotias Katariina ei enää tullut uudelleen raskaaksi. Avioliittoa ahdistivat lisäksi Katariinan isän Ferdinand Katolilaisen aiheuttamat ongelmat, sillä Aragonian kuningas oli Henrikin suureksi raivoksi liittoutunut Ranskan kanssa. Ongelmia oli myös aiheutunut Katariinan myötäjäisten maksusta. Miespuolisen perijän puuttuessa Henrik alkoi uskoa, että hänen avioliittonsa oli kirottu, ja etsi vahvistusta Kolmannesta Mooseksen kirjasta, jossa sanottiin, että jos mies nai veljensä lesken, avioliitto on tuomittu jäämään lapsettomaksi. Henrik päätti uskoa, että Katariina oli valehdellut sanoessaan, ettei tämän avioliittoa Arthurin kanssa ollut pantu täytäntöön. Näin ollen Henrikin ja Katariinan avioliitto oli väärin Jumalan silmissä. Vuonna 1527 Henrik pyysi paavi Klemens VII:ää mitätöimään heidän avioliittonsa.

Paavi Klemens VII ei suostunut myöntämään Henrik VIII:lle tämän ensimmäisen avioliiton mitätöintiä

Paavi viivytteli asiassa seitsemän vuotta tekemättä mitään päätöstä toisaalta siksi, että mitätöidessään liiton hän myöntäisi samalla myös kirkon erehtyneen, ja toisaalta siksi, että hän oli käytännössä Rooman valloittaneen Katariinan sisarenpojan Kaarle V:n vankina. Henrik erosi Katariinasta vuonna 1531 ja nai tämän entisen hovineidon (ja entisen rakastajattarensa Mary Boleynin sisaren) Anna Boleynin tammikuussa 1533. Lopulta Henrik määräsi Canterburyn arkkipiispa Thomas Cranmerin mitätöimään aiemman avioliittonsa 23. toukokuuta 1533. Estääkseen Pyhää istuinta käsittelemästä asiaa, missä Katariina olisi lähes varmasti voittanut, hän laittoi parlamentin hyväksymään lain, joka kielsi paavin vallan Englannissa, teki kuninkaasta Englannin kirkon pään ja aloitti siten Englannin uskonpuhdistuksen.

Lapset

Katariinalle ja Henrikille syntyi kuusi lasta, joista yksi eli aikuisikään asti:

• tytär (31. tammikuuta 1510), keskenmeno noin raskauden kuudennella kuukaudella. Katariinalle kerrottiin, että hän oli odottanut kaksosia ja että toinen lapsi oli vielä elossa, joten keskenmeno pidettiin salassa, kun hän valmistautui synnytykseen. Toista lasta ei syntynyt.
• Henrik, Cornwallin herttua (1. tammikuuta 1511 – 22. helmikuuta 1511), kuoli äkillisesti alle kaksikuisena ilman kirjattua kuolinsyytä
• poika (n. 17. syyskuuta 1513), keskenmeno tai kuolleena syntynyt tai eli muutaman tunnin
• poika (marras/joulukuu 1514), syntyi kuolleena. Kardinaali Wolsey kirjoitti kirjeessään 15. marraskuuta, että Katariina "synnyttää pian." Kahdessa kirjeessä joulukuussa mainitaan Katariinan menettäneen lapsen.
• Maria (18. helmikuuta 1516 – 17. marraskuuta 1558), Englannin kuningatar Maria I
• tytär (10. marraskuuta 1518), syntyi kuolleena

Viimeiset vuodet

Alhambran linnoitus, jonka Katariinan vanhemmat valloittivat maureilta.

Katariina kieltäytyi hyväksymästä avioeroa, mutta joutui lähtemään hovista. Hänet erotettiin tyttärestään (joka julistettiin aviottomaksi) ja lähetettiin asumaan syrjäisiin linnoihin vaatimattomissa oloissa sen toivossa, että hän alistuisi välttämättömään. Mutta hän ei koskaan hyväksynyt avioeroa ja hänen viimeisen kirjeensä allekirjoituksena oli ”kuningatar Katariina”. Siihen mennessä hän oli saanut tietää Henrikin ja Anna Boleyn avioliiton joutuneen vaikeuksiin, eikä hän koskaan lakannut toivomasta, että kuningas palaisi vielä hänen luokseen.

Katariina kuoli syöpään Kimboltonin linnassa 7. tammikuuta 1536 ja hänet haudattiin Peterborough’n katedraaliin Walesin leskiprinsessalle eikä kuningattarelle kuuluvin menoin. Katariinan balsamoija kertoi Katariinan lääkärille, että kuningattaren sydän oli ollut läpikotaisin musta, mikä sai ihmiset uskomaan, että Anna Boleyn oli myrkyttänyt kuningattaren. Anna juhli Katariinan kuolemaa. Henrik ei ollut läsnä hänen hautajaisissaan, eikä antanut prinsessa Mariankaan osallistua äitinsä hautajaisiin.

Peterborough’n katedraalin kävijät voivat käydä Katariinan haudalla, joka on usein koristeltu kukin ja joka kantaa nimeä ”kuningatar Katariina”. Peterborough’n ystävyyskaupunki on Alcalá de Henares, kuningatar Katariina Aragonialaisen syntymäkaupunki. Vaikka Katariina oli yksi Henrikin kaikkiaan kuudesta vaimosta, hän oli kuninkaan vaimo ja Englannin kuningatar kaikkein pisimpään. Heidän avioliittonsa kesti 24 vuoden ajan, kunnes Henrik nai Anna Boleynin. Hän oli myös Englannin kuningatar pitempään kuin muut Henrikin vaimot yhteensä.

Katariina Aragonialainen elokuvissa, televisiossa ja kirjallisuudessa

Elokuvissa

• Henry VIII (1911, perustui William Shakespearen näytelmään), Katariinana Violet Vanburgh
• Anna Boleyn, (1919), Katariinan roolissa saksalainen Hedwig Pauly-Winterstein
• The Sword and the Rose (elokuva Mary Tudorin romanssista Suffolkin herttua Charles Brandonin kanssa), Katariinan roolissa Rosalie Crutchley
• Anne of the Thousand Days (1969), Katariinana kreikkalainen Irene Papas
• Henry VIII and His Six Wives (1973), Katariinan roolissa Frances Cuka ja kuninkaana Keith Mitchell
• Kuningattaren sisar (2008), Katariinan roolissa Ana Torrent.

Televisiossa

• The Six Wives of Henry VIII (1970, draamasarja), Katariinan roolissa Annette Crosbie ja kuninkaana Keith Mithcell
• The Six Wives of Henry VIII (2001, David Starkeyn neliosainen dokumenttisarja), Katariinana Annabelle Dowler
• The Other Boleyn Girl (2003), Katariinana Yolanda Vasquez paljon virheitä sisältäneessä televisiodraamassa
• Henry VIII (2003, kaksiosainen draamasarja), Katariinan roolissa Assumpta Sema, kuninkaana Ray Winstone ja Anna Boleynina Helena Bonham Carter
• Tudors (2007–), draamasarjan päähenkilönä Henrik VIII ja Katariinan roolissa Maria Doyle Kennedy
• The Spanish Princess, Espanjalainen prinsessa (2019–2020), Katariinan roolissa Charlotte Hope.

Kirjallisuudessa

Katariinasta on kirjoitettu myös useita romaaneja, esimerkiksi Jean Plaidyn Katherine of Aragon ja Philippa Gregoryn The Constant Princess. Lisäksi Carolyn Meyer on kertonut Katariinan tarinan nuoremmille lukijoille lastenkirjassa Patience, Princess Catherine.

Katariina Aragonialainen historiankirjoituksessa

Vuosisatojen ajan Katariinaa on pidetty lähes pyhimyksenä. Hänestä tuli kaltoin kohdeltujen naisten symboli, ja hänet esitettiin useimmiten hyvin myönteisessä ja edullisessa valossa.

Myytin haastoi ensimmäisen kerran vuonna 1860 historioitsija G. A. Bergenroth, joka oli päässyt tutustumaan Espanjan kuninkaallisiin arkistoihin ja uskoi, että Katariina Aragonialaisen universaalia ylistystä pitäisi ”enemmän tai vähemmän hillitä”.^lähde? Bergenrothin tutkimus on lähtökohtana nykyisen englantilaishistorioitsija tohtori David Starkeyn teoksessa Six Wives, jossa kerrotaan esimerkiksi Katariinan juonittelun lahjoista ja tämän puutteellisen koulutuksen aiheuttamista ongelmista hovielämässä Englannissa. Joanna Denny suhtautuu hänkin kriittisesti Katariinaan ja kuvaa tätä ”ylimieliseksi, itsepäiseksi, jopa verenhimoiseksi”.^lähde? Katariinalla on kuitenkin yhä ihailijansa, erityisesti historioitsija Alison Weir, joka ei teoksissaan The Six Wives of Henry VIII ja Henry VIII: King and Court mainitse lainkaan Bergenrothin tutkimustuloksia.

Kriittiset historioitsijat ovat saaneet halveksuntaa Katariinan ihailijoilta. David Starkey vakuuttaa, ettei ole tarkoittanut pahaa ja että Katariina olisi ollut sekä naiivi että typerä, jos olisi yrittänyt selviytyä 1500-luvun politiikassa ilman vakoilijoita ja teeskentelyä. Starkey uskoo, että hänen kirjassaan korostamansa piirteet kertovat Katariinan älykkyydestä.

Katariinan seuraajaa Anna Boleynia on aina syytetty kuningattaren kaltoin kohtelemisesta, mutta tutkijat ovat esittäneet, että sen enempää Katariinaa kuin Annaakaan ei voida syyttää: kumpikin vain reagoi tilanteeseen, ja Katariina olisi vastaavassa tilanteessa käyttäytynyt samoin Annaa kohtaan. Karen Lindsey on erityisesti ollut sitä mieltä, ettei kumpaakaan naista pidä syyttää ja että syypää Katariinan viimeisten elinvuosien kurjuuteen oli Henrik VIII. Aikalaisten oli helpompi syyttää kuninkaan sijasta Katariinan kurjuudesta Anna Boleynia. Nykyhistorioitsijat ovat yrittäneet luoda tasapuolisen ja mahdollisimman realistisen kuvan kaikista Henrik VIII:n vaimoista, myös Katariinasta.^lähde?

Kirjallisuutta

• Karen Lindsey (1995): Divorced, Beheaded, Survived: Feminist Reinterpretation of the Wives of Henry VIII.
• David Starkey (uusi painos 2004): Six Wives: The Queens of Henry VIII.
• Alison Weir (1991): The Six Wives of Henry VIII.
• Antonia Fraser (1990): The Six Wives of Henry VIII.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katariina Aragonialainen Wikimedia Commonsissa

Henrik VIII:n vaimot 1509–1533

Seuraaja: Anna Boleyn