Kasematti
Kasematti (ital. casamatta) on linnakkeissa kivistä tai betonista rakennettu holvattu tila, johon voidaan sijoittaa tykki lähipuolustusta varten. Sitä voidaan myös käyttää tähystyspaikkana tai miehistösuojana.[1][2] Kasematti sijaitsee linnassa tai linnoituksessa usein bastionissa tai kaponieerissa, työntyen ulommas muurista.[2] Kasemattien perusajatus oli olla hiukan itse muuria ulompana, jotta niiden avulla pystyttäisiin estämään rynnäköt muurille.
Kasematteja voidaan sijoittaa myös juoksuhautojen yhteyteen; tätä käytäntöä suosivat eritoten venäläiset. Suomessa edustava näyte siitä on Espoon Leppävaarassa säilynyt osa venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennuttamaa Krepost Sveaborgin linnoitusketjua. Paikalla olleista kolmesta kasematista on säilynyt kokonaisena yksi, ja toisen yläosa on siirretty avoimen juoksuhaudan mutkan päälle. Kolmas jäi Tarvontien linjauksen alle. Säilyneisiin rakennelmiin liittyy osin betonivahvisteinen, kallioon louhittu juoksuhauta.
Kasematteja on myös käytetty Suomessa talvisodan aikana venäläisiä vastaan.
Myös panssarilaivoissa voi olla kasematteja: tällaiset kasematit ovat kyljestä ulkonevia panssaroituja ulokkeita, joihin on sijoitettu kääntyviä tykkejä. Menetelmää suosittiin 1800-luvulla mutta se hävisi varsin nopeasti, kun todettiin että tykkitornit olivat tehokkaampi ja ennen muuta merikelpoisempi tapa sijoittaa aseistusta. Suomalaisissa sotalaivoissa kasematteja oli vain vuonna 1918 Turkuun venäläisiltä jääneessä tykkivene Giljakissa, mutta tämä alus oli jo romutuskunnossa vuosikautisen laiminlyönnin johdosta.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kasematti Wikimedia Commonsissa
Lähteet muokkaa
- Annukka Aikio ja Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. ISBN 951-1-11365-8.
Viitteet muokkaa
- ↑ Aikio ja Vornanen 1993, s. 323
- ↑ a b Taidehistoria:kasematti Tieteen termipankki. Viitattu 29.8.2022.