Karvoni

kemiallinen yhdiste

Karvoni (C10H14O) on terpeeneihin kuuluva syklinen ketoni. Karvonia esiintyy lukuisissa kasvien eteerisissä öljyissä. Yhdistettä esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

Karvoni
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2-metyyli-5-prop-1-en-2-yylisykloheks-2-en-1-oni
CAS-numero 99-49-0
PubChem CID 7439
SMILES CC1=CCC(CC1=O)C(=C)C[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C10H14O
Moolimassa 150,212 g/mol
Kiehumispiste 230 °C[2]
Tiheys 0,961 g/cm3[3]
Liukoisuus veteen 1,3 g/l (25 °C)[4]

Esiintyminen ja ominaisuudet muokkaa

Karvoni on optisesti aktiivinen yhdiste, joka esiintyy luonnossa niin puhtaina enantiomeereinä kuin raseemisena seoksena. S(+)-karvoni eli d-karvoni (CAS 2244-16-8) on yksi pääkomponenteista kuminan ja tillin siementen eteerisissä öljyissä. Kuminan eteeriset öljyt koostuvat jopa 50–75 % karvonista. R(-)-karvoni eli l-karvoni (CAS 6485-40-1) on piparmintun, ja muiden minttujen suvun (Mentha) kasvien, eteerisissä öljyissä vallitseva enantiomeeri, jota on öljyissä 55–75 %. Raseemisena seoksena karvonia esiintyy muun muassa laventelin ja inkivääriruohon öljyissä.[3][5][2][6]

Karvonin isomeerit ovat tyypillinen esimerkki enantiomeerien tuoksujen eroista: S-karvoni muistuttaa tuoksultaan tilliä ja kuminaa, R-karvoni piparminttua. Ihminen aistii R-karvonin tuoksun pienemmistä pitoisuuksista kuin isomeerinsa tuoksun. Isomeerit voidaan muuntaa toisikseen epoksidoinnin pelkistyksen ja hapetuksen avulla. Karvoni on öljymäistä nestettä, joka liukenee vain vähäisissä määrin veteen.[3][5][2][6]

Valmistus ja käyttö muokkaa

Nykyään karvonia tuotetaan synteettisesti, mutta aikaisemmin isomeereja tuotettiin tislaamalla kumina- tai piparminttuöljyä. S(+)-karvonin synteettisen valmistuksen lähtöaineena on (-)-limoneeni ja R(-)-karvonia tuotetaan (+)-limoneenista. Limoneenin syklohekseenirenkaan kaksoissidos reagoi nitrosyylikloridin kanssa ja muodostaa välituotteena limoneeninitrosokloridia. Tämä muodostaa emäskäsittelyn seurauksena karvonioksiimin, joka reagoi hapon kanssa karvoniksi. Karvonin valmistukseen on kehitetty myös bioteknisiä menetelmiä.[5][2][7]

Karvonin enantiomeereistä on R(-)-karvoni tuotetumpi ja käytetympi. Sitä käytetään muun muassa hammastahnoissa ja suuvesissä tuomaan piparmintun makua. Sitä voidaan lisätä aromiksi myös ruokiin ja juomiin. Karvonista voidaan syntetisoida myös muita yhdisteitä, esimerkiksi terpeenejä. Katalyyttinen vedytys johtaa niin ikään aromiaineina käytettäviin karveoliin tai dihydrokarvoniin. Käsiteltäessä yhdistettä vahvoilla hapoilla se isomeroituu karvakroliksi.[5][2] (-)-Karvoni on yksi pikrotoksiinin synteesin lähtöaineista.[6][7]

Karvonin on havaittu estävän perunoiden itämistä. Erityisesti tehokas on (+)-enantiomeeri, joka on jopa tehokkaampi kuin tarkoitukseen yleisesti käytetyt profaami (isopropyylifenyylikarbamaatti) ja klooriprofaami (isopropyyli-3-kloorifenyylikarbamaatti). Karvoni estää myös eräiden sienien, homeiden ja hiivojen, kuten Aspergillus niger ja Candida albicans, kasvua.[7][8]

Lähteet muokkaa

  1. Carvone – Substance summary NCBI. Viitattu 20. joulukuuta 2011.
  2. a b c d e Fahlbusch, K.-G., Hammerschmidt, F.-J., Panten, J., Pickenhagen, W., Schatkowski, D., , Bauer, K., Garbe, D. and Surburg, H. 2003. Flavors and Fragrances. Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry., John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio DOI: 10.1002/14356007.a11_141 Viitattu 20.12.2011 (englanniksi)
  3. a b c Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 291. Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  4. Physical properties: Carvone NLM Viitattu 20.12.2011
  5. a b c d Charles S. Sell: Terpenoids, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 20.12.2011
  6. a b c Raphael Ikan: Selected topics in the chemistry of natural products, s. 167. World Scientific, 2007. ISBN 978-981-270-569-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.12.2011). (englanniksi)
  7. a b c Carla C. C. R. de Carvalho & M. Manuela R. da Fonseca: Carvone: Why and how should one bother to produce this terpene. Food Chemistry, 2006, 95. vsk, nro 3, s. 413–422. (englanniksi)
  8. Marjo Keskitalo, Asko Hannukkala & Leena Paajanen: Kuminasta biologisesti tehokasta öljyä MTT. Viitattu 20.12.2011.

Aiheesta muualla muokkaa