Karstulan kirkonkylä
Karstulan kirkonkylä on kirkonkylä ja Karstulan kunnan keskustaajama Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa, linnuntietä noin 86 kilometriä Jyväskylästä luoteeseen. Karstulan kirkonkylä sijaitsee Pääjärven itärannan ja kahden pienemmän järven (Päällinjärvi ja Mustalampi) ympäröimänä.[2][3][4][5]
| Karstulan kirkonkylä | |
|---|---|
  Karstulan kirkonkylä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Keski-Suomi |
| Kunta | Karstula |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama, kirkonkylä |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 5,21 km² |
| Väkiluku (2019) | 1 984 |
| – Väestötiheys | 380,8 as./km² |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2019 mukaiset.[1]
|
|
Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Karstulan kirkonkylän pinta-ala oli 5,21 neliökilometriä ja väkiluku 1 984.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.
Pysyvää asutusta Karstulaan alkoi muodostua 1500-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1564 taloja oli seudulla seitsemän, joista kaksi Pääjärven rannalla nykyisen kirkonkylän lähellä. Vuonna 1590 talojen määrä on noussut kymmeneen ja 1680 kahteenkymmeneen.[2]
Karstula oli aluksi Rautalammin kirkkopitäjän osa, ja kuului vuodesta 1639 Suur-Saarijärveen.[2] Historiallisissa asiakirjoissa nimi Karstula esiintyy kylännimenä vuonna 1788. Sinne rakennettiin Saarijärveen kuulunut kappeli vuonna 1775.[6][2] Karstulan väkiluku oli tällöin noin 750. A. F. Granstedtin suunnittelema puukirkko valmistui vuonna 1853.[2] Karstula sai vuonna 1858 luvan muodostaa oman seurakuntansa (toteutui 1887).[6][2]
Nimistöntutkija Sirkka Paikkalan mukaan kylännimi voi pohjautua savolaislähtöiseen Karstunen-sukunimeen. Sitä on esiintynyt ainakin vuodesta 1541 lähtien vähäisessä määrin nykyisen Mikkelin Ristiinan pitäjän seudulla ja 1700-luvulla myös Keski-Suomessa. Vaihtoehtoisesti keskisuomalainen lisä- tai sukunimi Karstunen voi pohjautua talonnimeen, jolloin kylännimi olisi otettu talonnimestä Karstula, joka puolestaan sisältäisi isännän nimen Karstu. Tämä on kansanomainen nimimuunnos alasaksalaisesta miehennimestä Karst (Karsten < Christianus).[6]
Museovirasto on luokitellut osan kirkonkylästä Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi eli RKY-kohteeksi "Karstulan kirkonkylä".[7] Tämä RKY-alue kattaa suppeamman alueen kuin minkä Tilastokeskuksen tilastollinen taajamarajaus kuvaa, ja poikkeaa myös yleismerkityksessä ymmärretystä kirkonkylän aluerajauksesta.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2019 (valitaan väkiluku 31.12. (2019) ja taajamaksi Karstulan kk.) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 17.10.2021. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08345-7, viitattu 17 lokakuuta 2021), Karstula , s. 63-65 (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo)
- ↑ Karstulan kk. Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 17.10.2021.
- ↑ Karstula (myös MML:n Nimistön tietokortti: Karstula - Kaupunkialue tai taajama) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 17.10.2021.
- ↑ Pääjärvi (14.631.1.001) Järviwiki. Viitattu 17.10.2021.
- ↑ a b c Sirkka Paikkala (SP): Karstula (s. 140) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 17.10.2021.
- ↑ Karstulan kirkonkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, rky.fi. Museovirasto, museovirasto.fi. Viitattu 16.6.2023.
