Kansleri (Venäjä)
Kansleri (ven. канцлер, kantsler; myös valtakunnankansleri) oli Venäjän keisarikunnassa rankijärjestelmän ensimmäiseen luokkaan kuulunut korkein siviilivirka-arvo. Sen kanssa samanarvoisia olivat vain kenraaliamiraalin ja kenraalisotamarsalkan sotilasarvot sekä 1. luokan todellisen salaneuvoksen arvonimi. Pietari Suuri perusti kanslerin nimikkeen vuonna 1709 ja se annettiin kaikkiaan yhdelletoista henkilölle keisarikunnan aikana. Kanslereita oli yleensä vain yksi kerrallaan ja nimikkeeseen liittyi normaalisti valtakunnan ulkoministerin tehtävä. Lisäksi jotkut saivat sitä alemman varakanslerin arvon, joka oli toisen luokan arvonimi. Viimeiset keisarit Aleksanteri III ja Nikolai II eivät enää nimittäneet yhtään kansleria, mutta virallisesti nimikettä ei lakkautettu ennen keisarikunnan päättymistä.
Luettelo kanslereista muokkaa
- Gavriil Golovkin 1709–1734
- Aleksei Tšerkasski 1740–1742
- Aleksei Bestužev-Rjumin 1744–1758 (erotettiin)
- Mihail Vorontsov 1758–1763 (erotettiin)
- Ivan Osterman 1796–1797 (erotettiin)
- Aleksandr Bezborodko 1797–1799
- Aleksandr Vorontsov 1802
- Nikolai Rumjantsev 1809–1814 (jäi eläkkeelle)
- Viktor Kotšubej 1834
- Karl Robert Nesselrode 1845–1856 (jäi eläkkeelle)
- Aleksandr Gortšakov 1867–1882 (jäi eläkkeelle)
Aiheesta muualla muokkaa
- Kanslereiden kuvat (venäjäksi)
