Kansalliseepos

runoelma, jolla on merkitystä jollekin kansakunnalle

Kansalliseepos on eepos-runoelma, jolla on erityistä merkitystä tietylle kansakunnalle ja jonka katsotaan ilmentävän kuvaamaansa kansakunnan luonnetta ja historiaa.[1] Kansalliseepoksia on monenlaisia. Osa niistä perustuu melko suoraan suulliseen kansanrunouteen, joka sitten on tekstualisoitu ja saanut suuren merkityksen kansallisena symbolina, usein nationalismin vaikutuksesta. Toiset kansalliseepokset ovat nimeltä tunnettujen tai anonyymien yksittäisten runoilijoiden teoksia, joissa on saatettu käyttää kansanrunoutta ja muuta kansanperinnettä lähteenä. Suomen kansalliseepos on Kalevala, joka perustuu kansanrunouteen, mutta on juonellisena kokonaisuutena Elias Lönnrotin luomus.

Muutamia kansalliseepoksia muokkaa

Eepos Valtio tai alue
Martín Fierro   Argentiina
La Araucana   Chile
Beowulf, Canterburyn tarinoita, Kadotettu paratiisi   Englanti
Cantar de Mio Cid   Espanja
Kebra Negast   Etiopia
Os Eoas   Galicia
Pantterintaljainen   Georgia
Popol Vuh   Guatemala
Mahabharata ja Ramayana   Intia
Shahnameh   Iran
Lebor Gabála Érenn   Irlanti
Edda   Islanti
Jobin kirja   Israel
Jumalainen näytelmä, Vapautettu Jerusalem, Raivoisa Roland   Italia
Kojiki, Prinsessa Kaguya   Japani
Rénert-kettu   Luxemburg
Jangar   Kalmukia
Reamker   Kambodža
Canigó ja l'Atlàntida   Katalonia
Sanguo yanyi   Kiina
Manas   Kirgisia
Samgungnyusa   Korea
Ilias ja Odysseia   Kreikka
Lāčplēsis   Latvia
Jangal-maa[2]   Hanti-Mansia
Borte Chino, Ergenekon, Mongolien salainen historia   Mongolia
Mastorava   Mordva
Os Lusíadas[3]   Portugali
Pan Tadeusz   Puola
Rolandin laulu   Ranska
Miorița   Romania
Nibelungein laulu, Faust   Saksa
Kalevala   Suomi
Gesta Danorum   Tanska
Chora batir   Tatarstan
Gesar   Tiibet
Ergenekon   Turkki
Dorvyžy   Udmurtian tasavalta
Laulu Igorin sotaretkestä   Ukraina
Székelyek Erdélyben   Unkari
Laulu Igorin sotaretkestä   Valko-Venäjä
Laulu Igorin sotaretkestä   Venäjä
Virantanaz   Vepsäläiset
Monin ja Manin lapset   Vietnam
Kalevipoeg   Viro
Mabinogion   Wales

Lähteet muokkaa

  1. Anne-Maria Mikkola, Lasse Koskela ym.: Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, s. 250. 1.-6. painos. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-26300-6.
  2. https://keeljakirjandus.ee/ee/archives/25612 Viitattu 9.2.2024
  3. The Lusiads wdl.org. 1800-1882. Viitattu 30.8.2013.
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.