Kamtšatkan alue
Kamtšatkan alue (ven. Камчатская область, Kamtšatskaja oblast) on Venäjän federaation entinen osa (subjekti) Venäjän kaukoidässä Koillis-Aasiassa. Alue käsitti Kamtšatkan niemimaan eteläosan sekä Kuriilien saaret ja Kommodorinsaaret. Alueeseen kuului myös Korjakian autonominen piirikunta, vaikka se federaation hallinnossa olikin tasavertainen Kamtšatkan alueen kanssa.
| Kamtšatkan alue Камча́тская о́бласть |
|
|---|---|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Alueen sijainti Venäjällä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiopiiri | Kaukoitä |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 4 |
| Piirejä | 11 |
| Perustettu | 20. lokakuuta 1932 |
| Lakkautettu | 1. heinäkuuta 2007 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Petropavlovsk-Kamtšatski |
| Pinta-ala | 170 800 km² |
| Väkiluku (2002) | 330 919 |
| – väestötiheys | 1,94 as./km² |
|
Tilastotiedot ilman Korjakian autonomista piirikuntaa
|
|
Kamtšatkan alue rajoittui pohjoisessa Tšukotkaan, idässä Beringinmereen, kaakossa Tyyneen valtamereen, lännessä Ohotanmereen ja Magadanin alueeseen. Varsinainen Kamtšatkan alue (kun Korjakian autonomista piirikuntaa ei lasketa mukaan) rajoittui pohjoisessa Korjakian autonomiseen piirikuntaan, koillisessa Beringinmereen, idässä Tyyneen valtamereen ja lännessä Ohotanmereen.
Maantiede muokkaa
Kamtšatkan aluetta halkovat tuliperäiset Sredinnyivuoret, joiden korkein huippu on Kljutševskaja sopkan tulivuori (4 750 m). Alueella on kaikkiaan 120 tulivuorta, joista 22 on toimivia. Alueen keskikorkeus on 655 m mpy. Merkittävämmät joet ovat Kamtšatka ja Avatša.
Alueella on ankara ilmasto ja vuoden keskilämpötila on Kamtšatkan niemimaan eteläkärjessä 0 °C. Vuorien rinteillä on suuria metsiä. Alueen eläimistä mainittakoon muun muassa jääkarhu, peura, hylkeet, soopeli ja vuorilammas.
Historia muokkaa
Kamtšatkan alue kuului 1926–1953 Kaukaisen idän maakuntaan. Omaksi hallintoalueeksi se erotettiin 1956. Venäjä ja Japani kiistelevät eteläisten Kuriilien omistuksesta. Kamtšatkan alue ja Korjakian autonominen piirikunta yhdistettiin Kamtšatkan aluepiiriksi 1. heinäkuuta 2007. Yhdistyminen hyväksyttiin kansanäänestyksessä 23. lokakuuta 2005.
Väestö muokkaa
Kamtšatkan alueen asukasluku on laskussa, vuonna 1999 alueen asukasluku oli 396 000, mutta vuonna 2002 se oli laskenut 358 801 (Korjakia mukaan luettuna). Alueen väestötiheys on 0,8 as./km². Suurimmat kaupungit ovat Petropavlovsk-Kamtšatski (199 700 as.) ja Ust-Kamtšatsk.lähde?
Suurin osa väestöstä on nykyisin venäläisiä. Vuonna 2002 väestöstä oli venäläisiä 290 108, ukrainalaisia 20 870 ja alkuperäisväestöön kuuluvia korjakkeja 7 328 (joista Korjakiassa noin 6 700). Lisäksi alueella asuu itelmejä, evenkejä ja ainuja sekä kiinalaisia ja korealaisia.lähde?
Hallinto muokkaa
Kamtšatkan alue oli yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) vuoteen 2007 asti ja sen pääkaupunki on Petropavlovsk-Kamtšatski (1822–1924 nimenä Petropavlovskij port). Alue jakaantui hallinnollisesti 11 piiriin ja 4 kaupunkiin. Alueeseen kuului myös Korjakian autonominen piirikunta, joka oli kuitenkin myös suoraan yksi Venäjän federaation subjekti.
Talous muokkaa
Tärkein elinkeino on kalastus. Alueen teollisuus on keskittynyt metsä-, puusepän-, kaivos- ja elintarviketeollisuuteen. Kaivosteollisuus tuottaa kivihiiltä, rautaa, kultaa ja kuparia. Lisäksi harjoitetaan ravunpyyntiä, nauta- ja siipikarjanhoitoa ja porotaloutta sekä turkistarhausta ja –metsästystä. Alueella on myös öljyesiintymiä. Vähäinen maanviljely tuottaa perunoita, viljaa ja vihanneksia.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kamtšatkan alue Wikimedia Commonsissa
