Kalmarinselkä

järvi tai lampi Saarijärvellä

Kalmarinselkä tai myös Kalmarinjärvi on Keski-Suomessa Saarijärvellä Länsi-Kalmarin kylässä sijaitseva järvi.[1][2]

Kalmarinselkä
Kalmarinjärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi
Kunnat Saarijärvi
Koordinaatit 62°46′38″N, 25°00′02″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Mahlunjärven alue (14.62)
Laskujoki Kalmujoki Horonalaseen
Järvinumero 14.623.1.006
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 129,8 m [1]
Pituus 5,7 km [1]
Leveys 2,5 km [1]
Rantaviiva 21,324 km [2]
Pinta-ala 7,05409 km² [2]
Tilavuus 0,04042094 km³ [2]
Keskisyvyys 5,73 m [2]
Suurin syvyys 22 m [2]
Valuma-alue 1 787,84 km² [3]
Saaria 15
Vuohisaari, Kuolusaari, Selkäsaari
Kartta
Kalmarinselkä

Maantietoa muokkaa

Kalmarinselkä on 5,7 kilometriä pitkä, 2,5 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 705 hehtaaria eli 7,1 neliökilometriä. Järven rantaviiva on selväpiirteinen ja rannasta työntyy järvelle vain kaksi niemeä, Pirttiniemi järven keskiosassa ja Hietaanniemi sen etelärannasta. Järven pohjoisassa on muuta järveä kapeampi ja se päättyy Pajulahteen. Pirttiniemen länsipuolella sijaitsevat pienet Kivilahti, Kuotulahti sekä Tuhmajoen lahti. Hietaanlahden länsipuolelle jää Hietaanlahti ja itäpuolelle Kalmujoen lahden luusua. Kalmarinselän erottaa itäpuolella Iso-Löytänästä pitkä harjanne, johon kuuluu lähes 220 metrin korkeuteen mpy. yltävä Sikamäki. Myös järven lounaisrannoilla on matalammista mäistä järveen laskeutuvia rinteitä.[1][2][4]

Järvellä on 15 saarta, jotka ovat enimmäkseen luotoja. Suurin saari on Vuohisaari, jonka pinta-ala kartasta mitattuna on lähes 2,5 hehtaaria. Vuohisaari sijaitsee Hietaanniemen itäpuolella ja lahdessa on lisäksi Pieni Vuohisaari, Kirrinsaari ja Tummunhiekka. Kilometrin verran pohjoiseen löytyy vielä Kuolusaari eli Ruumissaari ja Selkäsaari, ja Kuotulahdella Lehmisaari ja Palsinsaari. Kuolusaari on 1790-luvun hautasaari [5]. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven pohja on epätasainen ja lähekkäin voi sijaita yli 10-metrisiä syvyyseroja. Sen tilavuudeksi on määritetty 40,42 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 5,7 metriä. Syvin kohta sijaitsee kauempana järvenselällä Selkäluodon ja Jätävuoren puolivälissä. Siinä on 22 metriä syvää [6].[1][2]

Järven rantaviivan pituus on 21,3 kilometriä [2]. Järven luoteis- ja pohjoisrannoille ulottuvat peltomaata rantaan asti. Peltoa on myös Hietaanniemen ympäristössä. Ranta-alueilla on toistakymmentä maatilaa tai kiinteää asutusta. Vapaa-ajan asuntoja on hieman alle 100.[1][7]

Saarijärven reitin kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Länsi-Kalmari on Saarijärven reitin maisemaa tyypillisimmillään. Asutus on sijoittunut perinteisesti vesistöjen varsille peltojen yläosiin tai metsän ja viljelymaan rajalle. Maatilat sijaitsevat lähellä rantoja tai niemissä peltojen ympäröiminä. Pihapiirien ja peltojen takana kohoavat yhtenäiset havumetsät. Rantaviljelmien laidoilla on jyhkeitä petäjiä ja rantakoivuja. Laitumet ja pellot ulottuvat rantaviivaan saakka. Reittiä on aiemmin käytetty tukinuittoon ja koskien kohdalla on ollut vesimyllyjä.[5]

Vesistösuhteet muokkaa

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Mahlunjärven alueella (14.62), jonka Kalmarinselän alueeseen (14.623) järvi kuuluu. Kalmarinselän valuma-alueen pinta-ala on 1 788 neliökilometriä ja sen järvisyys on 6,82 % [3].[1][8]

Kalmarinselän lähialue ei poikkeuksellisesti sisällä siihen laskevia järviä tai lampia, ellei niiksi lueta pohjoispuolella sijaitsevan Saukonpuron valuma-alueen (14.628) vesistöjä. Kartoissa Saukonpuro on nykyään nimeltään Autionjoki. Niitä on lähes 20, joista lähimpiä ovat alajuoksulla sijaitsevat Kuorejärvi (25 ha), Ahvenlampi, Ruokolampi, Valkeinen (93 ha), Heralampi (5 ha) jaSaukonlampi (13 ha). Muita laskuojia ovat pohjoisesta laskeva Kylmäpuro, jonka valuma-alueella ei ole järviä. Suurimman vesimärän tuo Tuhmajoki, joka alkaa Tuhmalammesta (193 ha). Tuhmajokeen yhtyy pohjoispuolella sijaitsevan Humalalammen (83 ha) Humalapuro. Järven laskujoki on Kalmujoki, joka laskee kolmen kilometrin päässä Horonalaseen (34 ha). Koska Kalmarinselän vedenpinta on 129,8 metriä mpy, kertyy joelle tällä matkalla 5,3 metriä pudostusta.[1][8]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i Kalmarinselkä, Saarijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.6.2023.
  2. a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 15.6.2023.
  3. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  4. Kalmarinselkä, Saarijärvi (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.6.2023.
  5. a b Saija Silén & Mervi Koskinen & Anna Naukkarinen & Nina Äijälä: Paavon portilta Palavasalmelle – Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, s. 7, 22–23, 28, 46. Jyväskylä: Keski-Suomen ympäristökeskus, 2007. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.9.2016).
  6. Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.6.2023.
  7. Kalmarinselkä, Saarijärvi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.6.2023.
  8. a b Kalmarinselkä (14.623.1.006) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.6.2023.