Kalevankankaan hautausmaa
Kalevankankaan hautausmaa sijaitsee Tampereella Kalevankankaan harjulla, Kalevantien ja Hautausmaankadun varsilla, Tampereen yliopistosta itään. Hautausmaa on perustettu 25. heinäkuuta 1880, ja sen pinta-ala on noin 17 hehtaaria.
| Kalevankankaan hautausmaa | |
|---|---|
 Kalevankankaan hautausmaan pääportti, 1937. |
|
| Sijainti | Kalevankangas, Tampere, Suomi |
| Seurakunta | Tampereen seurakuntayhtymä |
| Avattu | 25. heinäkuuta 1880 |
 |
|
Sisällissodan lopulla Tampereen valtauksen aikana hautausmaan maastossa käytiin 28. maaliskuuta 1918 ankaria taisteluita[1]. Hautausmaalla sijaitsee nykyisten sankarihautojen läheisyydessä sijaitsevalla kukkulalla myös näköalapaikka, jolla toimi toisen maailmansodan aikana ilmatorjuntayksikkö.
Kasvillisuus muokkaa
Kalevankankaan hautausmaa on puistomainen alue Kalevankankaan harjulla. Hautausmaa-alueella kasvaa kaikkiaan yli 1500 puuta. Eri puulajeja on 32, ja eniten alueella on metsävaahteria, joita on 250 kappaletta. Hieskoivuja on sata ja tammia 60. Mäntyjä on 170 kappaletta ja metsäkuusia lähes 90.[2]
Rakennukset ja rakenteet muokkaa
Hautausmaan kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1912, ja sen suunnittelivat W. G. Palmqvist ja Einar Sjöström. Kappelin uusi, pieni kappeli, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Antero Sirviö, valmistui vuonna 1984. Hautausmaan vuonna 1937 rakennetun pääportin piirsi kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer, joka suunnitteli myös hautausmaan aidat ja valtaosin alueen kaavoituksen. Korkokuvan pääporttiin teki Gunnar Finne.[3]
Vuonna 1967 kappelin yhteyteen valmistui krematorio. Krematorio suljettiin vuonna 2016, koska se ei enää täyttänyt nykyaikaisia ympäristönormeja. Kalevankankaalle haudattavat vainajat tuhkataan Vatialan hautausmaan krematoriossa. Siunaukset ja toimitukset tapahtuvat edelleen Kalevankankaan kappelissa.[4]
Yhteismuistomerkit muokkaa
1918 valkoisten vainajien muistomerkki muokkaa
Hautamuistomerkki sijaitsee kappelin eteläseinän tuntumassa ja sen on suunnitellut kuvanveistäjä Evert Porila. Ensimmäiset vainajat haudattiin heti punaisten antautumisen jälkeen 6. huhtikuuta 1918. Tällöin haudattiin 30 valkoisen puolen vainajaa. Myöhemmin haudattiin lisää sisällissodassa kaatuneita valkoisia ja myös Viron vapaussotaan osallistuneita suomalaisia sekä yksi Aunuksessa kaatunut taistelija. Vainajia on yhteensä 66 ja heidän nimensä on kaiverrettu kivitauluihin kappelin seinässä.[5]
1918 punaisten vainajien muistomerkki muokkaa
- Pääartikkeli: Punaisten hautamuistomerkki (Tampere)
Joukkohautaan on haudattu sisällissodan taisteluissa Tampereella kaatuneet sekä taistelujen jälkeen teloitetut ja vankileirillä tauteihin kuolleita punaisten puolen vainajia. Vainajia on vähintään 2751. Muistomerkin ovat pystyttäneet keväällä 1941 Tampereen Työväenyhdistykset Tampereen kaupungin avustamana ja sen on suunnitellut kuvanveistäjä Jussi Hietanen.[5]
Sankarihaudat muokkaa
Talvisodan sytyttyä Kalevankankaalta varattiin yhteinen hautapaikka rintamalla kaatuneille sekä heille, jotka olivat menehtyneet maanpuolustustehtävissä rintaman takana. Talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikana tälle yhteiselle hauta-alueelle haudattiin 756 vainajaa ja muistolaatan sai lisäksi 149 rajan taakse jäänyttä vainajaa. Sankarihautojen muistomerkin ovat suunnitelleet arkkitehti Viljo Revell ja kuvanveistäjä Arvi Tynys.[5]
Veteraanilehto muokkaa
Veteraanilehto valmistui 1995 ja sen on suunnitellut arkkitehti Pentti Turunen. Veteraanilehto sijaitsee sankarihautojen tuntumassa ja se tarkoitettu sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen.[5]
Karjalaan jääneiden muistomerkki muokkaa
Tampereen Karjala-Seura pystytti 1955. Muistokivi valmistettu graniitista ja siihen on kiinnitetty kuvanveistäjä Unto Hietasen muotoilema Karjalan vaakuna.[5]
Hietakehto muokkaa
Kalevankankaan pohjoisella uurna-alueella on oma muistolehto syntymättömille lapsille. Muistolehto avattiin pyhäinpäivänä 2002 ja sen on suunnitellut arkkitehti Pentti Turunen.[5]
Muualla haudattujen muistelupaikka muokkaa
Muualla haudattujen muistelupaikka perustettiin 1990-luvulla. Paikka sijaitsee kappelin lähistöltä.[5]
Elokuvateatteri Imatran palon hautamuistomerkki muokkaa
Elokuvateatteri Imatran tulipalo vaati 21 ihmisen hengen. Heistä 18 lepää Kalevankankaalla yhteishaudassa. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Veikko Kallio.[5]
Höyrylaiva Kurun haaksirikon uhrien muistomerkki muokkaa
Höyrylaiva Kurun haaksirikossa vuonna 1929 menehtyi 138 ihmistä. Kalevankankaalle haudattiin 32 uhria, joista 14 yhteishautaan. Heille pystytettiin Kirsti Liimataisen suunnittelema Kurun harmaasta graniitista veistetty muistomerkki.[5]
Kuvia muistomerkeistä muokkaa
-
Evert Porila, Sisällissodan valkoisten muistomerkki, 1921. -
Jussi Hietanen, Kansalaissodan punaisten vainajien muistomerkki, 1941. -
Arvi Tynys ja Viljo Revell, Sankarimuistomerkki, 1946. -
Veteraanilehto, 1995. -
Karjalaan jääneiden muistomerkki, 1955. -
Muualle haudattujen muistelupaikka, 1990-luku. -
Hietakehdon muistopaikan muistomerkki, 2002. -
Veikko Kallio, Elokuvateatteri Imatran palon muistomerkki, 1928. -
Kirsti Liimatainen, Kurun haaksirikon uhrien muistomerkki Kalevankankaalla, 1930. -
Timo Hannunen, Juice Leskisen hautamuistomerkki, 2007.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Kalevankankaan hautausmaa Tampereen ev. lut. seurakunnat
- Ylikangas, Heikki: Tie Tampereelle. Porvoo: WSOY, 1996. ISBN 951-0-18897-2.
Viitteet muokkaa
- ↑ Ylikangas, s. 335–354.
- ↑ Kalevankankaan hautausmaa Tampereen seurakuntayhtymä. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Tampereen ev. lut. seurakunnat
- ↑ Rundgren, Essi: Tamperelaiset tuhkataan Kangasalla. Aamulehti, Moro, 23.2.2017, s. 22. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f g h i Aamulehti Moro | Kalevankankaan hautausmaa viestinta.tampereenseurakunnat.fi. Viitattu 7.8.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalevankankaan hautausmaa Wikimedia Commonsissa
- Kalevankankaan hautausmaan karttasovellus
- Kalevankankaan hautausmaan puukartta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuvia Kalevankankaan hautausmaalta