Kahden maailman vaeltaja
Kahden maailman vaeltaja: Sotamuistelma (saks. Der Wanderer zwischen beiden Welten: Ein Kriegserlebnis) on Walter Flexin kirjoittama laaja omaelämäkerrallinen novelli, jossa hän kuvaa kokemuksiaan ensimmäisessä maailmansodassa kesällä 1915. Novelli julkaistiin Saksassa vuonna 1916, ja sitä pidetään kirjailijan pääteoksena.
| Kahden maailman vaeltaja: Sotamuistelma | |
|---|---|
| Der Wanderer zwischen beiden Welten: Ein Kriegserlebnis | |
 Suomennoksen kansikuva. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Walter Flex |
| Kieli | saksa |
| Genre | novelli |
| Kustantaja | C. H. Beck |
| Julkaistu | 1916 |
| Sivumäärä | 106 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Markus Lång |
| Kansitaiteilija | Markus Lång |
| Kustantaja | Books on Demand |
| Julkaistu | 2013 |
| Sivumäärä | 117 |
| ISBN | 978-952-286-597-7 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Walter Flex palveli aluksi länsirintamalla Lothringenissa (3. Ala-Sleesian jalkaväkirykmentti) ja upseerikoulutuksen jälkeen Saksan itärintamalla Pohjois-Puolassa ja Baltiassa (3. Ala-Elsassin jalkaväkirykmentti). Hän tutustui koulutuksessa nuorempaan upseeritoveriinsa Ernst Wurcheen (1894–1915), ja heidän välilleen kehittyi lämmin ystävyys. Wurchen kuolema elokuussa järkytti Flexiä, ja eräänlaisena surutyönä Flex ryhtyi kirjoittamaan novellia Der Wanderer zwischen beiden Welten.
Kahden maailman vaeltaja julkaistiin lokakuussa 1916, ja siitä tuli Saksassa myyntimenestys ja nuoren sukupolven kulttikirja; vuonna 1966 painosmäärä ylitti miljoonan. Teos kuuluu samaan lajityyppiin — omaelämäkerrallisiin sotakuvauksiin — kuin vaikkapa Ernst Jüngerin Teräsmyrskyssä ja Erich Maria Remarquen Länsirintamalta ei mitään uutta. Toisen maailmansodan jälkeen Flexin teoksen suosio hiipui, ja arvostelijoiden mukaan sitä leimaa ”lapsenomainen ihanteellisuus” ja ”sodan estetisointi”.[1]
Sotatapahtumia kuvataan novellissa lähestulkoon poikamaisen innostuneesti:
”Muistatko vielä, veikkonen, kuinka nauroimme ensimmäiselle vangilleni? Ampumahautamme edessä suopurossa makasi yli kolmekymmentä kuollutta venäläistä aikaisemman hyökkäyksen jäljiltä, ja olin eräällä öisellä partioretkellä mitään aavistamatta kävellyt yhden oletetun vainajan luokse ottamaan häneltä kivääriä. Hänpä ei ollutkaan vainaja vaan eläväinen ja kekseliäs moskovalaispoika, joka kuului edeltämme paenneeseen venäläispartioon. Olimme tietämättämme erottaneet hänet tovereistaan, ja hän koetti vielä pelastautua kyyröttämällä vainajien keskellä liikkumatta samanlaisessa ampuma-asennossa. Kun olin tarttumassa hänen kivääriinsä, hän otti minut tähtäimeensä ja melkein kaaduin pelästyksestä, kun vainaja yhtäkkiä kohotti piippunsa minua kohti. Aivan viime hetkellä suuntasin pienen mauser-pistoolini piipun kohti hänen otsaansa, ja hän pudotti aseensa ja saapasteli kuuliaisesti jäljessämme. Jotta muutkin saisivat pelästyksestä osansa, usutin hänet kivääreineen koputtamatta ensimmäisen joukkueen vänrikin korsuun, kun tämä istui huoletonna pulloineen, mutta mecklenburgilainen ei vähästä hätkähtänyt vaan kohotti täyden lasinsa nolona virnistelevälle pojalle: ’Kippis, Iivana —!’ Ja Iivana huojentui ja katseli miestemme postikortteja, jotka somistivat puuseinäistä kaivantoamme, jäi syvämietteisenä seisomaan Hindenburgin värikuvan ääreen ja lausui kunnioittavasti: ’Aaa — Hjindenburrg!’, samalla kun hän pyöritteli käsiään loputtomasti venäläispäänsä ympärillä havainnollistaakseen tarunomaisen sotapäällikön pään kuviteltua mahtavuutta.”[2]
Kahden maailman vaeltaja ylistää saksalaista kansallishenkeä, kristillisyyttä ja sotilaiden toveruutta. Flex suitsuttaa Wurchea "vapaaehtoissotilaan ja rintamaupseerin ihanteena". Luontokuvaukset ovat keskeisellä sijalla, samoin keskustelut, joissa Wurche kehittelee maailmankatsomustaan. Teoksessa kuvataan myös asemasotaa sekä liikuntasotaa, kun venäläiset alkoivat vetäytyä loppukesällä 1915. Proosan lisäksi novelli sisältää useita Flexin runoja, joista ”Wildgänse rauschen durch die Nacht” tuli suosituksi myös Robert Götzin (1892–1978) sävellyksenä.
Walter Flexin kuoleman jälkeen kirjaan lisättiin hänen veljensä Martin Flexin (1889–1919) jälkisanat, joissa selostetaan kirjailijan myöhemmät vaiheet ja kuolema Pöidessä Saarenmaalla.
Kahden maailman vaeltaja julkaistiin vuonna 1921 Suomessa ruotsinkielisenä käännöksenä Vandraren mellan de båda världarna. Kirjailijan veli Konrad Flex (1886–1966) laati teokseen alkusanat suomalaisille lukijoille, ja hän kiittää Käte Thunebergiä, kansanedustaja Paul Thunebergin puolisoa, jonka aloitteesta käännös laadittiin. Alku- ja jälkisanat sisältyvät myös kirjan suomenkieliseen julkaisuun (2013), jossa liitteenä on lisäksi Raul Salumäen essee ”Walter Flexin kuolema”. — Teos on käännetty myös kahdesti ranskaksi (vuosina 1916 ja 1996), espanjaksi (1925), latviaksi (1943), hollanniksi (2013) ja englanniksi (2014).
Lähteet muokkaa
- ↑ Kindlers Neues Literaturlexikon.
- ↑ Kahden maailman vaeltaja (2013), s. 29–30.
Julkaisuja muokkaa
- Flex, Walter: Der Wanderer zwischen beiden Welten. München: C. H. Beck, 1916.
- Flex, Walter: Der Wanderer zwischen beiden Welten: Ein Kriegserlebnis. Mit einem Nachwort. München: C. H. Beck, 1918.
- Flex, Walter: Vandraren mellan de båda världarna. [Esipuhe Konrad Flex. Jälkisanat Martin Flex.] Bemyndigad översättning från tyskan av Irma Mielck. Helsingfors: Söderström & C:o, 1921.
- Flex, Walter: Kahden maailman vaeltaja: Sotamuistelma. [Esipuhe Konrad Flex. Jälkisanat Martin Flex. Essee Raul Salumäe.] Suomennos Markus Lång. Helsinki: Books on Demand, 2013. ISBN 978-952-286-597-7.
Kirjallisuutta muokkaa
- Henkel, Markus: Walter Flex und Erich Maria Remarque – ein Vergleich. Kriegsbild und Kriegsverarbeitung in Walter Flex’ „Der Wanderer zwischen beiden Welten“ (1916) und Erich Maria Remarques „Im Westen nichts Neues“ (1929). — Heinrich Mann-Jahrbuch 19 (2001), s. 177–213.
- Koch, Lars: Der Erste Weltkrieg als Medium der Gegenmoderne: Zu den Werken von Walter Flex und Ernst Jünger. Königshausen & Neumann, Würzburg 2006. ISBN 3-8260-3168-7
- Spiekermann, Bernd: „Willfährigkeit gegen das Göttliche und Wehrhaftigkeit gegen das Menschliche“: Religion und Nation im Werk von Walter Flex. Schüling, Münster 2000.
- Ulbricht, Justus H.: Der Mythos vom Heldentod. Entstehung und Wirkung von Walter Flex’ „Der Wanderer zwischen beiden Welten“. — Jahrbuch des Archivs der deutschen Jugendbewegung 16 (1986–87), s. 111–156.
- Wagener, Hans: Wandervogel und Flammenengel – Walter Flex: Der Wanderer zwischen beiden Welten. Ein Kriegserlebnis (1916). — Amsterdamer Beiträge zur neueren Germanistik. Von Richthofen bis Remarque: Deutschsprachige Prosa zum I. Weltkrieg (toim. Thomas F. Schneider & Hans Wagener) 2003, s. 17–30.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kindlers Neues Literaturlexikon.
- Der Wanderer zwischen beiden Welten (koko teos saksaksi).