Kaarloman II
Kaarloman II (n. 866 – 12. joulukuuta 884) oli Ranskan (tai Länsi-Frankian) kuningas ja Ludvig Änkyttäjän nuorempi poika. Ludvig III oli hänen veljensä, ja molemmat kruunattiin kuninkaiksi isänsä kuoltua 879. He olivat poikia isänsä ensimmäisestä avioliitosta, jota Kaarle Kaljupää ei hyväksynyt, ja kaikki eivät tunnustaneet poikien kuninkuutta. Ludvigin kuoltua 882 Kaarlomanista tuli valtakunnan ainoa kuningas.[1]
| Kaarloman II | |
|---|---|
 Charles de Steuben, n.1837, Carloman II. | |
| Frankkien (länsiosan) kuningas | |
| Valtakausi | 879–884 |
| Edeltäjä | Ludvig III |
| Seuraaja | Kaarle Paksu |
| Syntynyt | n. 866 |
| Kuollut | 12. joulukuuta 884 |
| Suku | Karolingit |
| Isä | Ludvig Änkyttäjä |
| Äiti | Burgundin Ansgarde |
Provencen käskynhaltija kapinoi eikä tunnustanut kummankaan kuninkuutta. Hän oli jo aikaisemmin luopunut uskollisuudesta Kaarlomania ja Ludvigia kohtaan. Tästä seurasi lukuisia vastoinkäymisiä ja piirityksiä. Ludvig III:n kuoleman jälkeen viikingit hyökkäilivät jatkuvasti Ranskaan ja valtio oli sillä hetkellä surkeassa tilassa.
Kaarloman II kuoli metsästysretkellä.[1] Tapahtumaa on epäilty murhaksi mutta tästä ei ole historiallisia todisteita.lähde? Kaarlomania seurasi Ranskan hallitsijana hänen serkkunsa Kaarle Paksu.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Carloman Encyclopædia Britannica. 1998. Viitattu 3.1.2017.
- ↑ Charles III biography.com. Arkistoitu 4.1.2017. Viitattu 3.1.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
- Carloman 1911 Encyclopædia Britannica/Wikisource
