Kaapelitehdas

nykyisin kulttuurikäytössä oleva entinen tehdasrakennus Helsingin Salmisaaressa

Kaapelitehdas on Helsingin Salmisaaressa sijaitseva entinen Suomen Kaapelitehdas Oy:n tehdasrakennus, joka on nykyisin kulttuurikäytössä. Se rakennettiin kolmessa vaiheessa 1939–1954. Kaapeleiden valmistus alkoi vuonna 1943. Rakennuksen suunnitteli Wäinö Gustaf Palmqvist, jonka käsialaa oli myös Suomen Kaapelitehtaan aikaisempi tehdas, nykyinen Merikortteli Punavuoressa.

Kaapelitehdas
Kaapelitehdas vuonna 2007
Kaapelitehdas vuonna 2007
Osoite Tallberginkatu 1 C 15
Sijainti Salmisaari, Helsinki
Koordinaatit 60°09′43″N, 024°54′14″E
Rakennustyyppi Tehdas
Valmistumisvuosi 1943
Suunnittelija W. G. Palmqvist
Omistaja Kiinteistö Oy Kaapelitalo
Kerrosala 53 000 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tuotantotoiminnan lakattua Oy Nokia Ab:n ja Helsingin kaupungin välillä solmittiin vuonna 1987 sopimus rakennuksen jatkokäytöstä. Nykyään Kaapelitehtaan rakennus ja vanha teollisuusympäristö ovat suojeltuja. Valmistuessaan Kaapelitehdas oli Suomen suurin rakennus.

Kaapelitehdas on Suomen suurin kulttuurikeskus. Kaapelilla toimii muun muassa kolme museota, ravintola Hima & Sali, gallerioita, radiokanavia, taidekouluja, tanssiteattereita sekä lukuisia kuvataiteilijoita, yhtyeitä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Lyhytaikaisesti vuokrattavissa halleissa järjestetään konsertteja, näyttelyitä, messuja ja festivaaleja. Kaapelitehdas on päivittäin noin 900 ihmisen työpaikka, ja tiloissa vierailee vuosittain yli 500 000 ihmistä.[1]

Tehtaan kokonaispinta-ala on noin 56 000 neliömetriä,[2] josta hiukan alle 35 000 neliömetriä on vuokrattu pitkäaikaisin sopimuksin yli 250 vuokralaiselle.lähde? Viittä suurinta hallia vuokrataan vuorokausi kerrallaan erilaisiin tapahtuma-, näyttely- ja esitystarkoituksiin.

Kokonaisuuden kehittämisestä, tilojen vuokrauksesta ja rakennuksen peruskorjaamisesta vastaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Kaapelitehdas on riippumattomien eurooppalaisten kulttuurikeskusten Trans Europe Halles -verkoston jäsen. Verkostoon kuuluu noin 100 keskusta eri puolilla Eurooppaa.[3]

Tanssin talo muokkaa

Pääartikkeli: Tanssin talo

Tanssin talo -työryhmä esitti vuonna 2015,[4] että Tanssin talo toteutetaan Kiinteistö Oy Kaapelitalon yhteyteen rakennettavaan uudisrakennukseen. Myös Kaapelitehtaan sisällä olevia tiloja peruskorjattiin Tanssin talon käyttöön. Tanssin talo avattiin helmikuussa 2022. Hankkeen kannalta tärkeitä olivat Jane ja Aatos Erkon säätiön, Suomen valtion ja Helsingin kaupungin päätökset osallistua Tanssin talon rahoitukseen.[5]

Kiinteistö Oy Kaapelitalo muokkaa

Kaapelitaloa hallinnoivan Kiinteistö Oy Kaapelitalo -yhtiön omistaa Helsingin kaupunki. Yhtiö perustettiin 1991.[2] Vuoden 2008 alusta yhtiö on hallinnoinut myös Suvilahden vanhaa voimalaitosaluetta. Laajan piha-alueen, 9 rakennusta ja 2 kaasukelloa sisältävää Suvilahtea on kehitetty kulttuurikeskuksena ja festivaalialueena samalla toimintamallilla kuin Kaapelitehdasta.

Toinen Helsingin kaupungin omistama yhtiö, aiemmin Lasipalatsia hallinnoinut Lasipalatsin Mediakeskus Oy, siirrettiin vuonna 2017 apporttijärjestelynä Kiinteistö Oy Kaapelitalon omistukseen.[6] Sittemmin Kaapelin Mediakeskus Oy:ksi nimetty yhtiö tarjoaa mm. kiinteistöhallinnan, hankkeiden suunnittelun ja hallinnoinnin sekä digitalisaatiokehityksen asiantuntijapalveluja.

Museoita muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Kaapelitehdas luovuuden lähde. Evento-lehti, 25.10.2017, nro 5/2017. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b Kaapelitehdas-verkkosivu kaapelitehdas.fi. Arkistoitu 6.6.2019.
  3. TEH-verkkosivu teh.net. Arkistoitu 1.3.2019.
  4. Tanssin talo -työryhmä, loppuraportti 31.10.2015. Helsingin kaupunki.
  5. Tanssin talo, hankesuunnitelma, 2017 28.2.2017. Haahtela. Arkistoitu 12.4.2018.
  6. Apporttijärjestely Kiinteistö Oy Kaapelitalon ja Lasipalatsin mediakeskus Oy:n kesken dev.hel.fi. Viitattu 11.10.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaapelitehdas.