Kaapelinmitta on merenkulussa käytetty mittayksikkö, jonka pituus on ollut eri maissa erisuuruinen. 1900-luvulla käytettiin monessa maassa yhden kaapelinmitan pituutena yhtä kymmenesosaa meripeninkulmasta eli 185,2 metriä. Mittayksikön nimi johtunee purjelaivojen aikakaudella käytetystä ankkuriköyden pituudesta.

Kaapeli muokkaa

Kaapeli tarkoittaa paksua, kolmesta tai neljästä köydestä myötäpäivään kierrettyä hamppukuitu- tai metalliköyttä.[1] Tällaista kaapelia, jota myös touviksi kutsutaan, käytetään ankkuriköytenä ja laivoja laituriin kiinnitettäessä. Säilytyspaikkaa, jossa laivan kaapeleita ja köysiä varastoidaan, kutsutaan kaapelikatiksi.[2]

Ranskan kielen kaapelia merkitsevä sana câble esiintyy kirjoitettuna ensi kerran noin vuonna 1170 muodossa chables.[3] Sanan oletetaan juontuvan latinan kielen lassoa merkitsevästä sanasta capulum, mutta mahdollisesti sanaan on vaikuttanut myös arabian sana habl, köysi.[4] Vanhin kirjoitus, jossa englannin kielen cable-sana esiintyy, on vuodelta 1205. Sana on kirjoituksessa muodossa kablen.[5]

Historiallisia kaapelinmittoja muokkaa

Englanninkielinen kaapelinmitta, cable's length, tunnetaan kirjoitettuna vuodelta 1555.[5] Merenkulun sanakirja vuodelta 1769 tuntee englantilaisten merimiesten käyttämän kaapelinmitan mittana, jonka pituus on 120 fathoms.[6] Suomenkielinen vastine fathom-sanalle on syli. Tätä anglosaksista pituusmittaa käytettiin meren syvyyden mittaamisessa. Koska 1 fathom (syli) = 2 yards (jaardia) = 6 feet (jalkaa) = 1,8288 metriä, on 120 fathoms = 240 yards = 720 feet = 219,46 metriä; ja tällaisena mittana Yhdysvaltain laivasto sitä käytti.[7]

Ranskassa kaapelinmitta, josta käytettiin nimitystä encâblure, oli 120 vanhaa Pariisin syltä (brasses) tai 600 vanhaa Pariisin jalkaa, joka on 194,904 metriä.[8] Metrijärjestelmän myötä otettiin käyttöön uusi kaapelinmitta, encâblure nouvelle, jonka pituus on 200 metriä.[8] Espanjassa cable español on 120 brazas españolas, joka on 200,628 metriä.

Englannissa käytettiin epävirallisena kaapelinmittana meripeninkulman yhtä kahdeksasosaa, joka on 231,87 metriä.[7] Englanti siirtyi Saksan ja Itävalta-Unkarin tavoin käyttämään kaapelinmitan pituutena 1/10 meripeninkulmaa = 607,56 feet (jalkaa) = 185,2 metriä.[8] Englannissa käytettiin myös käytännön mittauksissa mittaa 1 cable's lengt = 100 fathoms = 200 yards = 600 feet, joka on metreinä 182,88 eli lähellä 1/10 meripeninkulmaa.[9] Myös Tanska otti 185,2-metrisen mitan käyttöön vuonna 1907.[10] Aiemmin Tanskan kabellængde oli = 100 favne (syltä) = 188,312 metriä.[7] Ruotsissa käytettiin ennen tätä uutta kaapelinmittaa pituutena 1 kabellängd = 100 famnar (syltä) = 600 fot (jalkaa) = 178,2 metriä. Uusikin kaapelinmitta tosin käytännön mittauksissa usein pyöristettiin 185 metriksi.[11]

Alankomaissa vanha kabellengte oli 235,5 metriä ja uusi 225 metriä.[7] Norjassa kabellengde on 185,2 metriä, vaikka sen pituutena usein oli myös 100 favner (syltä); yksi norske favn = 1,882 metriä.[12] Portugalissa oli mittana estadio = 258 metriä.[13][14] Venäjällä kaapelinmitan pituus oli 183 metriä.[13][14]

Vanha kreikkalainen pituusmitta stadion on myös ollut noin 185 metriä.

Lähteet muokkaa

  1. Nykysuomen sanakirja. Porvoo 1951–1961.
  2. Tietosanakirja. Helsinki 1911.
  3. Trésor de la Langue française. Paris 1975.
  4. Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. Helsinki 1990.
  5. a b The Oxford English Dictionary. Oxford 1989.
  6. William Falconer: An universal dictionary of the Marine. London 1769.
  7. a b c d Meyers Grosses Konversations-Lexikon. Leipzig und Wien 1905.
  8. a b c Der Grosse Brockhaus. Leipzig 1931.
  9. The Century dictionary and cyclopedia. New York 1911.
  10. Den Store Danske Encyklopædi. København 1998.
  11. Bonniers Lexikon. Stockholm 1964.
  12. Aschehougs konversasjons leksikon. Oslo 1958.
  13. a b René de Kerchove: International Maritime Dictionary. New York 1961.
  14. a b Bertel Lybeck: Merenkulkijan tietokirja. Helsinki 1938.