Juustilanjoki
Juustilanjoki (ruots. Juustila å, Venäjän puolella vuodesta 1948 ven. Мали́новка, Malinovka lähde?) on Venäjällä Viipurin piirissä virtaava 18 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Juustilanjoen vesistöalueen 38 kilometriä pitkästä pääuomasta sen alajuoksun osuuden. Pääuoma ylittää Venäjän vastaisen rajan Mustajokena, joka yhdyttyään Soskuanjokeen muuttuu Juustilanjoeksi.[4][5][1][6][3]
| Juustilanjoki Малиновка, Malinovka |
|
|---|---|
| Maat | Venäjä, Suomi |
| Alue | Leningradin alue |
| Piiri | Viipuri |
| Maakunnat | Etelä-Karjala |
| Kunnat | Lappeenranta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Juustilanjoen vesistö (05) |
| Pinta-ala | 296,13 km² [1] |
| Järvisyys | 7,2 % [1] |
| Pääuoman pituus | 37,9 km [2][a] |
| Pääuoman osuudet | Juustilanjoki ←Mustajoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde |
entinen Karhula Soskuanjoki ja Mustajoki |
| Laskupaikka | Viipuri, Juustilanselkä, Suomenlahti, Venäjä |
| Sivu-uomat | Kärkisillanoja, Soskuanjoki |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | noin 20 m [3] |
| Laskukorkeus | 0 m |
| Korkeusero | 20 m |
| Pituus | 18,4 km [2][a] |
| Kaltevuus | 1,09 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Yleistä muokkaa
Juustilanjoen vesistön latvahaaroja ovat Soskuanjoki, Mustajoki ja Kärkjärvestä virtaava Kärksillanoja. Saimaan kanava on rakennettu osittain Soskuanjoen uoman tienoille. Joki toimii kanavan ylivuotovesien purkujokena ja alittaa vanhan kanavan (Kansolan kulvertti) ja uuden kanavan niiden itäpuolelta länsipuolelle. Valtatien 13 Soskuanjoki alittaa Nuijamaalla rajavyöhykkeellä yli 90 metriä pitkässä, halkaisijaltaan 7,5 metrin suuruisessa rummussa.[4]
Soskuanjoki ja Mustajoki yhdistyvät noin kolme kilometriä Venäjän puolella. Juustilanjoki virtaa lähellä Saimaan kanavaa sen länsipuolella ja laskee Juustilanselkään kanavan alimman sulun vieressä Juustilassa. Juustilanselästä on vesiyhteys edelleen Saimaan kanavaa pitkin Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan. Juustilanselän eli Juustilanjärven ja Suomenvedenpohjan välillä oli vuosina 1856–1932 vanhan kanavan alin sulku, Lavolan sulku, jonka korkeus oli 0,6 metriä. Se korvattiin avokanavalla kanavan toisen rakentamisen yhteydessä vuonna 1932, jonka jälkeen Juustilanselän pinta on ollut merenpinnan tasolla.[4][7][8]
Historiaa muokkaa
Juustilanjoki alkaa vanhoissa karjalaisissa peruskartoissa Karhulan kylässä, kun pohjoisesta tuleva Soskuanjoki ja luoteesta tuleva Mustajoki yhtyvät. On kuitenkin samaan mittakaavaan tehtyjä karttoja, jossa Juustilanjoen yläjuoksun nimeksi on kirjoitettu Soskuanjoki. Tällöin Juustilanjoki alkaakin etelämpänä Jyrkilän kylässä, josta on lyhyt kanava tai oja Rättijärveen. Juustilanjoki laskee kuitenkin kaikissa kartoissa Juustilanselkään Juustilassa.[3]
Juustilanjoen vesistö muokkaa
- Pääartikkeli: Juustilanjoen vesistö
Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Lappeenrannan ja Venäjällä Viipurin piirin alueelle. Valuma-alueesta on Suomen puolella 178 neliökilometriä ja Venäjän puolella 118 neliökilometriä.[5][1][6] Suomen puolisen osan järvisyys on 7,2 % [1]. Vesistön suurin järvi on Nuijamaanjärvi. Saimaan kanava kulkee suurimmaksi osaksi Juustilanjoen vesistön alueella.[4][3]
Huomioita muokkaa
- ↑ a b Pääuoman määritys ja sekä joen että pääuoman pituuden määritys on selostettu artikkelin Juustilanjoen vesistö kappaleessa Pääuoman määritys ja pituus.
Lähteet muokkaa
- Nuijamaalla silta toimii myös kutupaikkana (Arkistoitu – Internet Archive), Tiehallinto, 2004
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b Juustilanjoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 12.2.2023.
- ↑ a b c d Juustilanjoen alkulähde Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 11.2.2022)
- ↑ a b c d Juustilanjoen vesistön yläjuoksu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.2.2023.
- ↑ a b Juustilanjoen vesistöalue (5) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2023.
- ↑ a b Suomen rajavesistöt (PDF) Suomalais-venäläinen rajavesikomissio. Arkistoitu 27.11.2013. Viitattu 13.2.2023.
- ↑ Paaskoski, Jyrki: Viipuriin ja maailmalle. Saimaan kanavan historia, s. 180, 254. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17933-0.
- ↑ Merikarttasarja S. Saimaan kanava. Helsinki: Merenkulkuhallitus, 1999.
Aiheesta muualla muokkaa
- VIPSU-hanke, Saimaan vesiensuojeluyhdistys