Wikipedia

Juupajoki

kunta Pirkanmaan maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Samannimisistä joista on eri artikkelit.

Juupajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 708 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 274,95 km2, josta 16,46 km2 on vesistöjä.[1] Juupajoen naapurikunnat ovat Jämsä, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja Ruovesi. Juupajoki on väkiluvultaan Pirkanmaan maakunnan pienin kunta.

Juupajoki

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°47′50″N, 024°22′10″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 177
Hallinnollinen keskus Korkeakoski
Perustettu 1913
Kokonaispinta-ala 274,95 km²
264:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 258,49 km²
– sisävesi 16,46 km²
Väkiluku 1 708
272:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 6,61 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,6 %
– 15–64-v. 53,9 %
– yli 64-v. 32,5 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 98,6 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Riku Siren
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
4
4
4
3
1
1
www.juupajoki.fi
Juupajoen kunnanvirasto
Juupajoen rotko. Kenkämuseo Koskenjalka taustalla
Korkeakosken vanha kenkätehdas

Luonto muokkaa

Pinnanmuodot muokkaa

Kunnan länsi- ja eteläosat ovat melko alavia ja vastaavasti itä- ja pohjoisosassa korkeuserot ovat melko suuria.

Vesistöt muokkaa

Juupajoen alue kuuluu miltei kokonaan Längelmäveden reitin vesialueeseen, mutta välissä on aika monta jokea ja järveä.[7] Pääosa Juupajoesta kuuluu Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen sisällä Leppähampaanjoen valuma-alueeseen. Kunnan suurimpia järviä ovat Mellinselkä (200,47 ha, osaksi Oriveden puolella), Kopsamo (98,84 ha), Muhujärvi (159,1 ha) ja Iso-Liesi (122,37 ha), jotka kaikki sijaitsevat kunnan itäosassa.[8]

Ilmasto muokkaa

Juupajoen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −4,4 −4,0 0,8 7,4 14,9 18,9 21,6 19,1 13,1 6,8 0,7 −2,8 ka. 7,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −10,6 −11,5 −7,5 −2,3 2,8 7,6 10,8 9,5 5,1 1,3 −3,7 −8,4 ka. −0,6
Vrk:n keskilämpötila (°C) −7,2 −7,7 −3,4 2,3 8,9 13,3 16 13,8 8,8 4 −1,3 −5,3 ka. 3,5
Sademäärä (mm) 53 35 38 37 45 72 92 85 66 73 60 55 Σ 711
Sadepäivät (d) 21 16 15 12 13 15 17 18 16 18 20 21 Σ 202
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−4,4
−10,6
−4,0
−11,5
0,8
−7,5
7,4
−2,3
14,9
2,8
18,9
7,6
21,6
10,8
19,1
9,5
13,1
5,1
6,8
1,3
0,7
−3,7
−2,8
−8,4
S
a
d
a
n
t
a 		53
35
38
37
45
72
92
85
66
73
60
55


Historia muokkaa

Juupajoki sijaitsee aivan Hämeen ja Keski-Suomen rajalla. Juupajoen alue oli keskiajalle saakka kangasalalaisten erämaa-aluetta ja se luettiin Kangasalan suurpitäjään, johon Juupajoen ohella kuuluivat myöhemmät Orivesi, Eräjärvi ja Kuorevesi sekä osia Kuhmalahdesta ja Längelmäestä. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen Juupajoen seudulle alkoi sijoittua uudisasukkaita. Vuoden 1540 tienoilla asutusta oli vain kahdessa kylässä, mutta 30 vuotta myöhemmin lueteltiin jo 11 kylää, joihin kuului yhteensä 27 taloa. Kuitenkin monet talot menettivät veronmaksukykynsä, jopa asukkaansakin, 1600-luvulla pitkiksi ajoiksi. Muistona tästä on kunnan paikannimistössä monta Autio-nimeä.[7]

Juupajoen länsiosan kautta kulki jo vuosisatoja sitten vanha maantie Orivedeltä Ruoveden ja Virtain kautta Pohjanmaalle. Pitäjän liikenneolot paranivat huomattavasti, kun rautatie Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle, niin kutsuttu vanha Pohjanmaan rata, avattiin liikenteelle vuonna 1883. Rautatien ansiosta Korkeakoskesta tuli kunnan keskustaajama, ja sinne perustettiin saha, nahkatehdas ja kenkätehdas vuonna 1894. Kenkätehdas siirtyi vuorineuvos Emil Aaltosen omistukseen vuonna 1926 ja se työllisti 1960-luvulla liki 250 henkilöä. Korkeakosken kenkätehdasta kutsuttiin aikoinaan ”suutarien korkeakouluksi”, koska se toimi kenkäteollisuuden työntekijöiden koulutuspaikkana. Hyytiälän metsäasema kunnan länsiosassa on vuodesta 1910 lähtien toiminut Helsingin yliopiston metsäylioppilaiden harjoittelupaikkana.[7]

Juupajoesta tuli itsenäinen kunta vuonna 1913.[9] Kirkollisesti Juupajoki kuului Kangasalasta erotettuun Oriveteen, jonka Juupa-nimiseksi rukoushuonekunnaksi se erotettiin senaatin päätöksellä vuonna 1860. Juupajoesta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1904 ja ensimmäisen oman kirkkoherran se sai vuonna 1913, jolloin Oriveden kirkkoherra vaihtui. Salokunnan kylässä oli ilmeisesti jo 1700-luvulla vaatimaton kirkkotupa. Juupajoen kirkko on rakennettu vuonna 1838. Korkeakoskella on oma, vuonna 1951 rakennettu kyläkirkko.[7]

Juupajoen vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson ja se on vahvistettu vuonna 1957.[10] Sen kuva-aiheina olevat vuota ja kuusenhavu viittaavat Korkeakosken nahkateollisuuteen ja Hyytiälän metsäaseman metsäopetukseen.

Juupajoelle asutettiin viime sotien jälkeen Valkjärven siirtoväkeä.[11][12]

Kulttuuri muokkaa

Kulttuuriympäristö muokkaa

Juupajoen historiallisista kohteista Kallenaution kestikievari[13], Korkeakosken tehdasyhdyskunta[14], Lylyn rautatieasema[15] ja Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema[16] ovat Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.[17] Luettelon aiempaan versioon vuodelta 1993 kuului Juupajoelta lisäksi Kopsamon–Sahrajärven kulttuurimaisema.[17][18]

Kulttuuriset viittaukset muokkaa

Juupajoella syntyneen kirjailija Juhani Syrjän isästään Juho Syrjästä kirjoittamassa monologiromaanisarjassa Juho yksi tapahtumapaikoista on Juupajoen Korkeakoski, jossa Juho Syrjän perhe asui pitkään. Yhtymäkohtia Korkeakoskeen on myös Juhani Syrjän veljen, kirjailija Jaakko Syrjän romaanissa Kertomuksia radan varrelta.[19]

Juupajoen naapuripaikkakunnalla Orivedellä syntyneen sarjakuvapiirtäjä Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuvissa Orivettä muistuttavan Mämmilän naapuripaikkakuntina esiintyvät Urovesi ja Eipäjoki.

Nähtävyydet muokkaa

Juupajoen nähtävyyksiin kuuluu 1928 toimintansa lopettanut ja vuonna 1958 museoksi avattu Kallenaution kestikievari kantatien 66 varrella. Kirjailija Zachris Topelius oli Kallenautiossa aikanaan usein nähty kävijä. Lisäksi Juupajoella on Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo, Lylyn Varikolla toimiva Lylyn Viestivarikon Museo sekä Juupajoen rotko.[20]

Juupajoella sijaitsee hiihtokeskus Juupavaara. Se sijaitsee Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen korkeimmalla kohdalla Venäläisvuorella, 232,5 metriä merenpinnan yläpuolella.

Ruokakulttuuri muokkaa

Juupajoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ruisjauhosta keitetty vesivelli sekä perunasose-ohrajauhotaikinasta leivotut kaltikaiset eli pernakilsut.[21]

Liikenne muokkaa

Kunnan alueella sijaitsee Juupajoen seisake sekä Korkeakosken rautatieasema. Matkustajajunat pysähtyvät ainoastaan Juupajoen seisakkeella. Seisakkeella pysähtyy päivittäin kuusi junavuoroa; kolme Tampereen suuntaan ja kolme Haapamäen suuntaan. Haapamäen suunnan junavuoroista kahden vuoron pääteasema on Keuruu ja yhden vuoron pääteasema on Vilppula, josta on taksiyhteys Haapamäen kautta Keuruulle. Kunnan kautta kulkevat kantatie 58 Orivedeltä Mänttään ja kantatie 66 Orivedeltä Virroille sekä rautatie Orivedeltä Haapamäelle. Juupajoelta on matkaa Tampereelle 55 kilometriä, Jyväskylään 115 kilometriä, Orivedelle 15 kilometriä ja Mänttään 35 kilometriä. Lähin lentokenttä on Tampere-Pirkkalan lentoasema.

Hallinto muokkaa

Kaudella 2021–2025 Juupajoen kunnanvaltuuston paikkajakauma on seuraava:[22]

Valtuuston puheenjohtajana toimii Taija Heletoja.[23] Juupajoen kunnanvaltuusto on seitsenjäseninen ja sen puheenjohtajana toimii Juho Eskola.[24]

Palvelut muokkaa

Koulutus muokkaa

Juupajoella sijaitsee Kirkonkylän koulu, joka antaa esi- ja alkuopetusta, sekä Juupajoen koulukeskus, joka antaa opetusta vuosiluokille 3–9 kolmessa eri rakennuksessa. Kirkonkylän koulu sijaitsee Kopsamon kylässä, ja koulukeskus sijaitsee Korkeakosken taajamassa.[25]

Juupajoella sijaitsee myös kirjasto ja nuorisotiloja samassa rakennuksessa.[26]

Terveyspalvelut muokkaa

Juupajoen terveysaseman palvelut tuottaa Mäntänvuoren Terveys Oy, jonka omistaa Pihlajalinna ja Mänttä-Vilppulan kaupunki. Terveysasema sijaitsee Korkeakoskella.[27]

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Juupajoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 524
1985
  
 2 499
1990
  
 2 525
1995
  
 2 452
2000
  
 2 371
2005
  
 2 224
2010
  
 2 094
2015
  
 1 988
2020
  
 1 841
Lähde: Tilastokeskus.[28]

Kylät muokkaa

Juupajoen kyliä ovat Hirvijärvi, Hoivala, Hulipas, Hyytiälä, Höyde, Kihlala, Kokkila, Kopsamo, Korkeakoski, Lylyjärvi, Melli, Pirttikangas, Porvola, Pylkki (Pylkinautio), Pärri (Pärrinautio), Sahrajärvi ja Sukkila.

Taajamat muokkaa

Juupajoella on aiemmin ollut kolme taajamaa: Korkeakoski, Lyly ja Kopsamo (kirkonkylä), joista Korkeakoski on ollut asukasluvultaan suurin.lähde?

Vuoden 2017 lopussa Juupajoella oli 1 904 asukasta, joista 869 asui taajamassa, 1 011 haja-asutusalueilla ja 24:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Juupajoen taajama-aste on 46,2 %.[29] Kunnassa on vain yksi taajama, Korkeakoski.[30]

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Juupajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[31]

Seurakunta toimii myös Oriveden kaupungin alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Juupajoen alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[32]

Entiset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Juupajoen kunnan nykyisellä alueella.[31]

Tunnettuja juupajokelaisia muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Jokiniemi-Talvisto, Maritta, Jari Talvisto & Raija Ylönen: Juupajoen historia. Juupajoki: Juupajoen kunta ja seurakunta, 2003. ISBN 951-98353-1-8.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Juupajoki Oikeusministeriö. Viitattu 29.10.2021.
  7. ↑ a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 362–367. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  8. ↑ Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.2.2018.
  9. ↑ Tilastotietoja Juupajoen kunta. Viitattu 8.4.2021.
  10. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 159. Otava 1979, Helsinki.
  11. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  12. ↑ Jokiniemi-Talvisto et al. 2003: s. 48–50.
  13. ↑ Kallenaution kestikievari Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. ↑ Korkeakosken tehdasyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. ↑ Lylyn rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. ↑ Hyytiälän metsäasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  17. ↑ a b Jokiniemi-Talvisto et al. 2003:27-28.
  18. ↑ Kopsamo - Sahrajärvi kulttuurimaisema Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.. 1993. Museovirasto. Viitattu 5.9.2018.
  19. ↑ a b c Jokiniemi-Talvisto et al. 2003:382.
  20. ↑ http://www.juupajoki.fi/kotiseutu/museot.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  22. ↑ Katso kuntavaalien tulokset – tällainen on Juupajoen uusi valtuusto Yle. Viitattu 2.4.2024.
  23. ↑ Kunnanvaltuusto Juupajoen kunta. Viitattu 2.4.2024.
  24. ↑ Kunnanhallitus Juupajoen kunta. Viitattu 2.4.2024.
  25. ↑ Perusopetus Juupajoen kunta. Viitattu 2.4.2024.
  26. ↑ Kirjasto Juupajoen kunta. Viitattu 2.4.2024.
  27. ↑ Juupajoen terveysasema Pihlajalinna. Viitattu 2.4.2024.
  28. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
  29. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  30. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  31. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  32. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ Jokiniemi-Talvisto et al. 2003:281-282
  34. ↑ Jokiniemi-Talvisto et al. 2003:368-369.
  35. ↑ Kurjenmiekka, Vehka: ”Kiitokset”, Kellopelisydän, s. 333. Helsinki: Aula & Co, 2023. ISBN 9789523644137.
  36. ↑ Jokiniemi-Talvisto et al. 2003:282-283

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juupajoki&oldid=22327137”