Junkers G.38 oli suuri nelimoottorinen kuljetus- ja matkustajakone, jonka ensilento oli vuonna 1929. Se oli aikansa suurin maalta operoiva matkustajakone. Koneita valmistettiin 2 kappaletta ja ne liikennöivät toisen maailmansodan edellä Euroopassa. 1930-luvulla koneen suunnitelmat lisensioitiin Japaniin Mitsubishille, joka valmisti 6 konetta armeijalle tunnuksella KI-20.[1]

Junkers G.38
Tyyppi kuljetus- ja matkustajakone
Alkuperämaa  Saksa
Valmistaja Junkers
Ensilento 6. marraskuu 1929
Pääkäyttäjät Lufthansa
Valmistusmäärä 2
Valmistusvuodet 1929–1932
Kehitetty mallista Junkers F13, Junkers G24
Muunnelmat Mitsubishi Ki-20
Junkers G.38
Myöhemmin rakennettu D-2500 Schipholissa, kuvassa näkyy siipihyttien ikkunat

Vuonna 1929 ensilentonsa tunnuksella D-2000 tehneessä koneessa oli kaksi 600 hevosvoiman ja kaksi 400 hevosvoiman dieselmoottorit, joilla se pystyi kantamaan 5000 kg kuorman. Liikennöinnin kone aloitti 1931 Lontoon-Berliini välillä kuljettaen maksimissa 13 matkustajaa. Moottorit vaihdettiin 1932 bensiinimoottoreihin, joiden yhteisteho oli 3200 hevosvoimaa ja kaksikerroksiseksi muutettuun matkustamoon mahtui 30 matkustajaa.[1] Myöhemmin rakennettu sisarkone pystyi ottamaan 34 matkustajaa. Ensimmäinen kone tuhoutui koelennolla huollon jälkeen vuonna 1936 ja toisen tuhosivat brittiläiset hävittäjät Ateenan kentälle vuonna 1941.

Ensimmäinen prototyyppi Tempelhofin lentoasemalla Berliinissä. Kuvassa näkyy kaksoispyörä sekä epätavalliset sisään vedettävät vesi- ja öljyjäähdyttimet.

G.38 oli tehty Junkersin kehittämällä rakenteella kokometallisena duralumiinisesta aaltopellistä. Paksulla siipirakenteella saavutettiin hyvä nostovoima ja samalla rakenne pystyttiin tekemään tukevaksi. Junkers G.38 erikoisen paksu siipirakenne mahdollisti matkustapaikkoja myös siipiin, joissa oli maisemaikkunat. Siiven sisällä päästiin myös huoltamaan moottoreita. Hugo Junkersin ideana oli rakentaa "lentävä siipi", J1000- matkustajakone, jossa kaikki matkustajapaikat samoin kuin rahtitilat olisivat olleet siivessä rungon sijasta, mutta tätä suunnitelmaa hän ei ehtinyt toteuttaa.[1]

Helsingissä kone on vieraillut heinäkuussa 1937.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Mustonen, Harri: Peltilinnun tekijä. Tekniikan historia, 2017/6, s. 36-41. Alma Talent Oy.