Junkarsborg
Junkarsborg on linnavuori Raaseporissa Karjaan alueella. Se on ollut käytössä ainakin myöhäisellä rautakaudella sekä keskiajalla. Linna sijaitsee Päsarträsket-nimisen järven kaakkoispuolella keskellä Mustionjokea. Linnan sijainti on ollut kulkuyhteyksien kannalta erinomainen. Jokea pitkin on päässyt sisämaahan Lohjanjärvelle ja rannikolle Pohjanpitäjänlahdelle. Vain muutaman kilometrin päässä Lohjanharjulla kulki keskiajan tärkein maaliikenneväylä, Suuri rantatie.[1]
| Junkarsborg | |
|---|---|
 Junkarsborgin eteläpäätyä vuodelta 2018. Museovirasto. |
|
| Sijainti | |
  Junkarsborg |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Karjaa, Raasepori |
| Historia | |
| Tyyppi | Linnavuori |
| Huippukausi | keskiaika |
Linnan historia muokkaa
Linnan ensimmäinen rakennusvaihe on ajoitettu tutkimusten perusteella 1100–1200-luvuille. Linnan vanhin, ilmeisesti puinen, varustus on mahdollisesti tuhoutunut ja seuraava puu- ja kivilinnoitus on rahalöytöjen mukaan tehty 1300-luvulla.[2] Linnan rakennusvaiheista ei ole kuitenkaan varmaa selvyyttä. Linnan ajoitus perustuu vuosina 1891–92, 1937 ja 1950–54 suoritettuihin kaivauksiin. Kaivauksissa on löytynyt pronssi- ja rautaesineitä, keramiikkaa, tiiliä, luita ja hopearahoja. Hopearahalöydöt ajoittuvat vuosien 1320–1420 välille, painopisteen ollessa 1300-luvun loppupuolella. Alueelta löydetty kivisavikeramiikka muistuttaa Saksan Reininmaan Siegburgissa valmistettua keramiikkaa.[1]
Perinteisen käsityksen mukaan Junkarsborgin alkuperäinen nimi olisi ollut Raseborg, sijaitseehan se keskiaikaisen Rasa-bol -nimisen verotuskunnan alueella, ja että nimi olisi sittemmin periytynyt lännemmäksi Snappertunaan rakennetulle Raseborgin linnalle.[3] Nykykäsityksen mukaan Junkarsborg on löytöaineiston perusteella rakennettu 1300-luvun toisella neljänneksellä, ja Junkarsborg ja Raseborg olisivat olleet toiminnassa rinnakkain, kunnes Junkarsborg 1400-luvun lopulla poistui käytöstä.lähde?
Linnan rakenne muokkaa
Linna muodostuu Mustionjokeen työntyvän niemen kärkeen rakennetusta päälinnasta ja sitä mantereen puolelta suojanneesta esilinnasta. Linnan uloimpana puolustusvarustuksena luoteessa on toiminut niemen juureen kaivettu vallihauta, josta on jäljellä noin 60 metriä. Neliömäisen päälinnan pinta-ala on noin 20 × 20 metriä. Linnanpihaa kiertävät maavallit, jotka ovat jykevimmillään etelään antavalla sivustalla. Linnanpihan kaivauksissa on tullut esiin useiden puurakennusten jäännöksiä, jotka on kaivausten jälkeen jälleen peitetty maakerroksen alle. Nykyisin linnanpihalla on näkyvänä rakenteena ainoastaan harmaakivin vuorattu kaivo.[3]
Junkarsborgin maasto ja kasvillisuus muokkaa
Junkarsborg rakennettiin niemelle, mutta niemen poikki on rakennettu kanava, joten paikka on nykyisin saari.[4]
Junkarsborg sijaitsee kosteassa ja rehevässä lehtomaisemassa. Alue on melko vaikeapääsyinen, joskin Museovirasto on viime vuosina suorittanut alueella maisemanhoitotoimenpiteitä sekä raivannut linnalle johtavan polun metsän halki ja pitkin Päsarträsketin rantaviivaa. Luonnonkauniilla alueella on rikas lehtometsä- ja kosteikkokasvilajisto ja runsaslukuinen lintukanta. Vuonna 1994 tehdyssä kasvillisuuskartoituksessa löytyi ihmisen toiminnasta kertovaa kasvillisuutta, mm. humala (Humulus lupulus) ja mäkikaura (Avenula pubescens), jotka selvästi liittyvät linnan varhaishistoriaan.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Suhonen V.-P.: Karjaan Junkarsborg (PDF) (Muinaistutkija-lehti 2/2001) 2001. Suomen Arkeologinen seura. Viitattu 12.12.2013.
- ↑ Museovirasto - Rekisteriportaali kulttuuriymparisto.nba.fi. Viitattu 1.4.2016.
- ↑ a b c Hoidettuja muinaisjäännöskohteita Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla: Junkarsborg Museovirasto. Viitattu 12.12.2013.
- ↑ Raasepori - Junkarsborgin linnanrauniot Visit Southpoint Finland. Arkistoitu 12.12.2013. Viitattu 12.12.2013.