Jumalanrauha on eri maissa ja eri uskonnoissa esiintynyt tapa keskeyttää vihollisuudet väliaikaisesti tai osittain uskonnollisista syistä. Länsimaissa jumalanrauhalla (lat. pax Dei) tarkoitetaan tavallisesti katolisen kirkon keskiajalla antamia sodankäyntikieltoja. Niillä pyrittiin suojaamaan sodankäynniltä aseeton väestö eli kirkonmiehet, pyhiinvaeltajat, talonpojat, naiset ynnä muut väestönosat. Tapa syntyi Ranskassa 1000-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla pyrittiin kaikkia kristillisiä alueita koskevaan yleiseen jumalanrauhaan eli Jumalan aselepoon (treuga Dei). Se kesti keskiviikkoillasta maanantaiaamuun ja käsitti myöhemmin vielä tietyt kirkolliset juhla-ajat eli adventin-, joulun- ja paastonajan. Jumalanrauhalla ei ollut suurta käytännön merkitystä ja sen syrjäytti yleinen maanrauha.[1][2]

Lähteet muokkaa

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  2. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.