Juliet Stevenson

englantilainen näyttelijä

Juliet Anne Virginia Stevenson (s. 30. lokakuuta 1956 Kelvedon) on englantilainen näyttelijä, joka on esiintynyt teatterissa, elokuvissa ja televisio-ohjelmissa ja on voittanut uransa aikana monia palkintoja.

Juliet Stevenson
Juliet Stevenson televisioelokuvassa Dustbin Baby 2008.
Juliet Stevenson televisioelokuvassa Dustbin Baby 2008.
Henkilötiedot
Koko nimi Juliet Anne Virginia Stevenson
Syntynyt30. lokakuuta 1956 (ikä 67)
Kelvedon, Yhdistynyt kuningaskunta
Ammatti näyttelijä
Puoliso Hugh Brody (1993–)
Näyttelijä
Aktiivisena 1978–
Merkittävät roolit
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Ura muokkaa

Stevenson aloitti näyttelijäuransa 1970-luvulla. Vaikka Stevenson on saavuttanut mainetta televisio- ja elokuvatyöstä ja on näytellyt myös BBC:n tuottamissa radio-ohjelmissa, hänet tunnetaan parhaiten teatterinäyttelijänä. Stevensonin teatterirooleja ovat muun muassa Anna näytelmässä Burn Again ja Paulina näytelmässä Death and the Maiden. Jälkimmäisestä hän sai vuonna 1992 Laurence Olivier -palkinnon parhaasta naispääosasta.lähde?

Vuoden 1987 televisioelokuvassa Life Story Stevenson näytteli tieteilijä Rosalind Frankliniä ja voitti roolistaan Cable Ace -palkinnon. Hän on esiintynyt keskeisissä rooleissa muun muassa 1990-luvun elokuvissa Truly, Madly, Deeply (1991), The Secret Rapture (1993) ja Emma (1996). 2000-luvulla hän on esiintynyt esimerkiksi elokuvissa Parempi kuin Beckham (2002), Mona Lisa Smile (2003), Pierrepoint (2005) ja Murto ja varkaus (2006).lähde?

Vuonna 2009 Stevenson näytteli ITV:n mini­televisio­sarjassa A Place of Execution. Hän sai roolistaan parhaan naispääosan palkinnon vuoden 2009 Crime Thriller Awards -gaalassa.lähde?

Yksityiselämä muokkaa

Stevenson on asunut kumppaninsa antropologi Hugh Brodyn kanssa vuodesta 1993. Pariskunnalla on kaksi lasta, tyttö ja poika. Stevenson on ateisti, mutta pitää itseään hengellisenä ja taikauskoisena henkilönä.[1]

Stevenson on kritisoinut MPR-rokotetta ja tukenut Andrew Wakefieldin rokotetutkimuksia. Vuonna 2003 hän esiintyi draamassa Hiljaisuuden lapset, jonka aiheena olivat Wakefieldin tutkimukset. Hän esitti siinä autistisen lapsen äitiä ja Hugh Bonneville Wakefieldiä. Wakefieldin työ on saanut huonoa mainetta, ja esimerkiksi lääketieteen aikakauslehti The Lancet ei ole julkaissut hänen tutkimuksiaan.[2]

Filmografia muokkaa

Palkintoja ja tunnustuksia muokkaa

  • 1992 Olivier-palkinto: Paras naispääosa, näytelmä Death and the Maiden
  • 1992 Parhaan naispääosan Bafta -ehdokkuus, elokuva Truly, Madly, Deeply
  • 1993 Bafta -ehdokkuus: Paras naispääosa, televisionäytelmä A Doll's House
  • 1996 Bafta-ehdokkuus: Paras naispääosa, televisiosarja The Politician's Wife
  • 1999 Brittiläisen imperiumin komentaja (Commander of the Order of the British Empire, CBE)
  • 2010 Olivier-ehdokkuus: Paras näyttelijä, näytelmä Duet for One
  • 2011 Bafta-ehdokkuus: Paras naispääosa, televisiosarja Seinää vasten

Lähteet muokkaa

  1. Coming Out as Atheist – Billy Connolly, Juliet Stevenson and Peter O’Toole. 25.7.2008. Lontoo: National Secular Society. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 1.10.2014. (englanniksi)
  2. Juliet Stevenson: ’I Would Love a Completely Different Life?’ The Daily Telegraph. 18.2.2008. Lontoo: Telegraph Media Groupwww.telegraph.co.uk/. Viitattu 1.10.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa