Juhana nuorempi
Juhana nuorempi[1] (18. huhtikuuta 1589 Uppsala – 5. maaliskuuta 1618 Bråborg, Itä-Götanmaa)[2] oli Ruotsin prinssi, kuningas Juhana III:n poika ja kuningas Sigismundin velipuoli. Hän oli vuosina 1590–1604 Suomen ja vuodesta 1606 Itä-Götanmaan herttua.
| Juhana nuorempi | |
|---|---|
 Herttua Juhana, postuumi muotokuva. | |
| Suomen herttua | |
| Valtakausi | 1590–1604 |
| Edeltäjä | Juhana III |
| Itä-Göötanmaan herttua | |
| Valtakausi | 1606–1618 |
| Edeltäjä | Magnus Vaasa |
| Seuraaja | Fredrik Aadolf |
| Syntynyt |
18. huhtikuuta 1589 Uppsala, Ruotsi |
| Kuollut |
5. maaliskuuta 1618 (28 vuotta) Bråborg, Ruotsi |
| Puoliso | Maria Elisabet |
| Suku | Vaasa |
| Isä | Juhana III |
| Äiti | Gunilla Bielke |
| Uskonto | luterilainen |
Herttua Juhanan vanhemmat olivat kuningas Juhana III ja tämän toinen puoliso kuningatar Gunilla Bielke. Lapsesta saakka sairaalloiselle Juhanalle ei kaavailtu merkittävää asemaa, mutta hänelle annettiin yksivuotiaana vuonna 1590 isälleen aikanaan kuulunut Suomen herttuan arvo.[2][1] Hän oli viimeinen tätä arvonimeä käyttänyt henkilö,[2] mutta ei missään vaiheessa hallinnut Suomea läänityksenään. Hän sai samalla myös Ahvenanmaan ja Bråborgin kreivin arvot.[1]
Juhana menetti jo lapsena molemmat vanhempansa ja jäi valtataistelun jalkoihin. Kuninkaaksi tuli hänen setänsä Kaarle IX, joka näki hänessä mahdollisen kilpailijan, sillä Juhana oli kruununperimyksessä Kaarlen edellä. Vuoden 1604 Norrköpingin valtiopäivillä 15-vuotias Juhana painostettiin kieltäytymään kuninkuudesta sekä luopumaan Suomen herttuan arvosta. Hänelle annettiin sen sijaan vähemmän tärkeä Itä-Götanmaan herttuakunta. Juhana vahvisti kieltäytymisensä Ruotsin kruunusta, kun Kaarle IX:n kuoltua kuninkaaksi tuli vuonna 1611 tämän poika Kustaa II Aadolf.[2]
Juhana sai hallita läänitystään Itä-Götanmaata periaatteessa laajoin valtaoikeuksin. Hänellä oli siellä oma armeija, oikeus virkanimityksiin ja veronkantoon, ja hän lyötti omaa rahaa, jossa oli hänen kuvansa. Juhana toimi sotapäällikkönä Tanskaa vastaan käydyssä Kalmarin sodassa ja kehitti aseteollisuutta Norrköpingiin.[2] Lähtiessään vuonna 1615 sotaretkelle Venäjää vastaan Kustaa II Aadolf nimitti Juhanan kotimaahan jääneiden joukkojen ylipäälliköksi. Juhanan ja Kustaa Aadolfin välit alkoivat tämän jälkeen heiketä, mutta suurempaa konfliktia ei ehtinyt syntyä ennen kuin Juhana kuoli vain 28-vuotiaana vuonna 1618.[3] Itä-Götanmaan herttuakunta peruutettiin hänen kuoltuaan.[2]
Juhana joutui Kaarle IX:n määräyksestä kihlautumaan tämän sairaalloisen ja myöhemmin mielisairauteen vajonneen tyttären, oman serkkunsa prinsessa Maria Elisabetin kanssa. He menivät naimisiin vuonna 1612, mutta eivät saaneet lapsia.[2][3] Juhanalla oli yksi avioton poika, jonka hän tunnusti testamentissaan.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Tietosanakirja (1911), s. 1477 Runeberg.org. Viitattu 26.6.2019.
- ↑ a b c d e f g Risto Marjomaa: Johan (1589 - 1618) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.1.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c Folke Lindberg: Johan av Östergötland (ruotsiksi) Svenskt Biografiskt Lexikon (1973–1975). Ruotsin valtionarkisto. Viitattu 26.6.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana nuorempi Wikimedia Commonsissa
