Juha (vuoden 1937 elokuva)
Juha on Nyrki Tapiovaaran ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1937 ja hänen esikoisohjauksensa. Se perustuu Juhani Ahon samannimiseen romaaniin.
| Juha | |
|---|---|
_-elokuvan_juliste.jpg) Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Nyrki Tapiovaara |
| Käsikirjoittaja |
Heikki Aho Björn Soldan Nyrki Tapiovaara |
| Perustuu | Juhani Ahon romaaniin Juha, 1911 |
| Tuottaja | Heikki Aho |
| Säveltäjä | Helvi Leiviskä |
| Kuvaaja |
Björn Soldan Olavi Gunnari |
| Leikkaaja |
Heikki Aho Björn Soldan |
| Pääosat |
Hannes Närhi Irma Seikkula Walle Saikko |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Aho & Soldan |
| Ensi-ilta | 24. tammikuuta 1937 |
| Kesto | 100 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Tapiovaaran elokuvaa on luonnehdittu ensimmäiseksi elokuvaksi, jossa Suomen luonto näyttäytyy elimellisenä osana eikä vain taustana tapahtumille. Tarina noudattelee Ahon alkuperäisteosta.[1]
Näyttelijät muokkaa
| Irma Seikkula | … | Marja |
| Hannes Närhi | … | Rajavaaran Juha Karhunen |
| Walle Saikko | … | Shemeikka |
| Tuulikki Paananen | … | Anja |
| Aino Haverinen | … | Shemeikan äiti |
| Hilma Vainikainen | … | Kaisa |
| Ida Kuusela | … | anoppi |
| Kyllikki Väre | … | kesätyttö |
| Martta Aho | … | 3. kesätyttö |
| V. Gluskoff | … | Shemeikan miehiä |
| Ivan Svereff | … | Shemeikan miehiä |
| V. Lavireff | … | Shemeikan miehiä |
| nuoriherra Kääriäinen | … | Marjan poika |
| neiti Filpp | … | väkeä Shemeikan pirtissä |
| neiti Kristjohan | … | väkeä Shemeikan pirtissä |
| Lempi Laaksonen | … | väkeä Shemeikan pirtissä |
| herra Thilipp | … | väkeä Shemeikan pirtissä |
| Esko Töyri | … | väkeä Shemeikan pirtissä |
| Maikki Hako | … | Irma Seikkulan sijaisnäyttelijä |
| Vilho Koskisuo | … | Walle Saikon sijaisnäyttelijä rekikuvissa |
| Sanni Burtsoff | … | Shemeikan morsiamen sijaisnäyttelijä rekikuvissa |
| Veikko Kaheinen | … | kylän lapsia |
| Armas Kaheinen | … | kylän lapsia |
| Arvi Kaheinen | … | kylän lapsia |
| Toivo Koskisuu | … | kylän lapsia |
| Fekla Koskisuu | … | puita sahaavat naiset |
| Nasti Burtsoff | … | puita sahaavat naiset |
| Irja Burtsoff | … | puita sahaava nainen/korennolla vettä kantava nainen |
| Sofia Konoff | … | korennolla vettä kantava nainen |
| Pekka Murto | … | Hannes Närhin sijaisnäyttelijä hiihtokuvissa |
| Vivien Soldan | … | soolotanssija |
Syntyhistoria muokkaa
Juhani Ahon pojat Heikki Aho ja Björn Soldan pyysivät Tapiovaaraa ohjaamaan elokuvan isänsä romaanista, vaikka Tapiovaaran näkemys oli, että elokuvien ei pitäisi pohjautua sovinnaisiin klassisiin kirjallisiin lähteisiin. Lisäksi miehet olivat käyneet sanasotaa syksyllä 1935: Tapiovaara oli kirjoittanut Kinolehteen poleemisia mietteitään lyhytelokuvasta ja saanut ärhäkän vastineen lyhytelokuvavalmistamo Aho & Soldanilta. Pintaa syvemmältä katsoen Juha tarjosi herkullisen pohjan ajattomalle yhteiskuntakuvaukselle ja tarkalle psykologiselle erittelylle. Lisäksi se oli Tapiovaaralle näytön paikka.[1]
Kuvauspaikat muokkaa
Vuonna 1921 kuollut Juhani Aho ei ollut suosiossa 1930-luvulla. Uusi sukupolvi kapinoi edellisen polven perintöä vastaan. Aho, Soldan ja Tapiovaara kulkivat siis vastavirtaan alkaessaan tehdä Juhasta elokuvaa kesällä 1936. Kuvausryhmä majoittui kahdeksaksi viikoksi Kuusamon pohjoiskolkkaan Kitkajoen yläjuoksulle lähelle Kallunkijärveä. Elokuvan vesimatkat kuvattiin Kitkajoen ja Oulankajoen koskilla. Kuvallinen ennakkosuunnittelu oli tarkkaa. Nyrki Tapiovaaran veli, Tapio Tapiovaara oli mukana sisäkuvien lavastajana ja piirsi kuvasarjoja tukemaan käsikirjoitusta.[1]
Henkilökuvaus muokkaa
Alkuperäisteos on elokuvasovitukselle ihanteellinen. Henkilöitä on vähän, juoni on selkeä ja käänteet sekä huippukohdat ovat selkeästi esillä. Tapiovaara nosti luonnon hallitsevaan asemaan, hänen kuvakielensä liitti ihmiset elimellisesti ympäristöönsä ja perinteisen ajattelun neljään peruselementtiin, maahan, veteen, tuleen ja ilmaan. Elokuvan sisäkuvia on sanottu maalauksellisen kauniiksi ja voimakkaan tunnelmallisiksi. Tapiovaaran ihmiskuvaus tekee elokuvan päähenkilöistä ajattomia, samalla kun he Aho-tutkija Juhani Niemen määritelmän mukaisesti säilyvät ”perinnekantaisina tyyppeinä”, jotka ”ajautuvat kohtaloihinsa klassisen draaman yleispäteviä lakeja noudattaen”.[1]
Elokuvassa nähdään Irma Seikkula ensimmäisessä pääosassaan. Aikalaiskritiikki kehui Seikkulan tulkintaa Marjasta, kun taas Hannes Närhen ilmaisukeinot Juhan roolissa arvioitiin liian teatraalisiksi. Shemeikkaa tulkinneen Walle Saikon puheilmaisua pidettiin kehittymättömänä, ja hänen kokemattomuutensa sanottiin paistaneen läpi.[1]
Arviot muokkaa
Aikalaiskriitikoista Vappu Roos (Ilta-Sanomat) kiitti Juhaa nuoren suomalaisen elokuvahistorian ”taiteellisimmaksi kaikista tähänastisista tuotteista”, eikä ja Aino Aurelan mielestä (Elokuva-Aitta) enää ”tarvitse puhua edistysaskelesta kotimaisen filmituotannon alalla, vaan voidaan jo puhua saavutuksesta ja taidefilmistä kansainvälisten mittojen mukaan”. Joissakin arvioissa katsottiin, kuten Orvo Kärkönen (Aamulehti), että elokuvasta puuttui vauhti: ”Lyyrillinen ja eepillinen kuva on hallitsevampana kuin draamallinen”.[2]
Myöhemmin varauksia ei ole enää esitetty, vaan elokuva on saanut kriitikot luonnehtimaan Tapiovaaraa jo esikoisellaan monia pitkän uran tehneitä näkemyksellisemmäksi elokuvantekijäksi[3] ja itse elokuvaa ”todelliseksi eläväksi klassikoksi” (Pertti Lumirae, Demari). Elokuvassa yhdistyvät herkkään luontokuvaukseen selkeä rakenne ja tarkka kerronta vivahteikkaine luonnealalyyseineen.[3][4]
Muita Juha-elokuvia muokkaa
Tapiovaaran ohjaama elokuva on toinen aiheesta tehty filmatisointi, ensimmäinen on Mauritz Stillerin ruotsalainen mykkäelokuva Juha (Johan) vuodelta 1921. Toivo Särkkä on ohjannut Ahon teokseen pohjautuvan Juhan vuonna 1956. Se on ensimmäinen suomalainen kokoillan värielokuva. Aki Kaurismäen ohjaama mykkäelokuva Juha valmistui 1999.
Esitykset muokkaa
Juha esitettiin televisiossa ensi kerran 10. syyskuuta 1961, päivänä, jolloin Nyrki Tapiovaara olisi täyttänyt 50 vuotta.
Lähteet muokkaa
- Toiviainen, Sakari: Nyrki Tapiovaaran tie. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto: Valtion painatuskeskus, 1986. ISBN 951-860-115-1.