Wikipedia

Jugurthan sota (kirja)

Jugurthan sota (lat. Bellum Jugurthinum) on Sallustiuksen kirjoittama historiateos, joka käsittelee nimensä mukaisesti vuosina 112–105 eaa. käytyä Jugurthan sotaa.[1] Se kuvaa, kuinka afrikkalainen kuningas Jugurtha onnistuu nousemaan Numidian hallitsijaksi hyväksikäyttämällä korruptoituneita roomalaisia virkamiehiä.

Jugurthan sota
Bellum Jugurthinum
Teoksen alku käsikirjoituksessa noin vuodelta 1490. MS Richardson 17 f51, Houghton Library, Harvardin yliopisto.
Teoksen alku käsikirjoituksessa noin vuodelta 1490. MS Richardson 17 f51, Houghton Library, Harvardin yliopisto.
Alkuperäisteos
Kirjailija Sallustius
Kieli latina
Genre historia
Julkaistu n. 41–40 eaa.
Suomennos
Suomentaja Marja Itkonen-Kaila
Julkaistu 1963
Sivumäärä WSOY
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Historia muokkaa

Sallustius eli vuosina 86–35 eaa. Hänet tunnetaan ennen kaikkea historiateoksistaan Jugurthan sota ja Catilinan salaliitto. Ne kuvaavat yhdessä kahta tärkeää vaihetta Rooman tasavallan lopulla. Niitä on kutsuttu Rooman historiakirjoituksen parhaiksi tuotteiksi heti Tacituksen jälkeen. Teoksilla Sallustius loi roomalaisen historiamonografian lajityypin eli teoksen, joka käsittelee yhtä merkittävää tapahtumaa aiemmin tyypillisen annalistisen lähestymistavan sijaan.[1]

Jugurthan sodan Sallustius kirjoitti noin vuonna 41–40 eaa.[2] Teoksen kuvaamat tapahtumat olivat sattuneet jo ennen Sallustiuksen syntymää ja yli 60 vuotta ennen kirjoittamisaikaa. Sodasta oli kirjoitettu jo aiemmin sekä roomalaisessa, kreikkalaisessa että puunilaisessa historiankirjoituksessa, ja lisäksi ainakin vielä hänen nuoruudessaan oli elossa siihen osallistuneita henkilöitä. Lisäksi hän saattoi käyttää lähteinään Aemilius Scaurukselta ja Sullalta peräisin olevaa aineistoa. Sodan tapahtumapaikan Sallustius tunsi hyvin, koska hän oli toiminut Africa novan provinssin maaherrana.[1]

Teosta on käytetty koulu- ja yliopisto-opetuksessa myös Suomessa, ja se suomennettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1866.[1] Toinen suomennos kouluja varten julkaistiin vuonna 1899. Kolmas, Marja Itkonen-Kailan tekemä suomennos on vuodelta 1963.

Sisältö muokkaa

Teos alkaa johdannolla, jossa Sallustius käsittelee ihmisen henkisiä ja ruumiillisia kykyjä ja hyvettä. Hyödyllisimpänä kaikista henkisistä harrastuksista hän pitää historiaan tutustumista.[3] Tämän jälkeen hän perustelee sitä, miksi kirjoittaa Jugurthan sodasta:

»Olen kahdestakin syystä valinnut kuvaukseni kohteeksi sen sodan, jota Rooman kansa kävi Numidian kuningasta Jugurthaa vastaan: tämä sota oli näet ankara ja verinen ja voitto kallistui milloin kummallekin puolelle; lisäksi noustiin tällöin ensi kerran ylimystön mielivaltaa vastaan. Tämä kamppailu sotki kaikki jumalalliset ja inhimilliset lait ja yltyi niin raivoisaksi, että vasta sota ja Italian hävitys tekivät lopun puolueriidoista.[4]»

Tämän jälkeen Sallustius kuvaa sodan taustaa vuosina 120–117 eaa. sekä tapahtumien päähenkilöä. Jugurtha on urhea afrikkalainen sotilas, jonka Numidian kuningas Micipsa on adoptoinut. Micipsan kuoltua Numidian kuningaskunta jaetaan kolmelle pojalle, jotka ovat Adherbal, Hiempsal ja Jugurtha. Hiempsal ei hyväksy Jugurthaa veljekseen ja kyseenalaistaa isänsä päätöksen tehdä tästä yksi kruununperijöistä. Jugurtha on kuitenkin kunnianhimoinen ja salamurhauttaa Hiempsalin.[5]

Adherbal lähettää varoituksia Roomaan. Jurgurtha on kuitenkin oivaltanut, että voi ostaa Rooman tuen, ja hänellä on jo paljon tukijoita Rooman ylimystön joukossa. Senaatti jakaa Numidian kahtia jäljellä olleille veljeksille. Jugurtha saa paremman osan, joka on hedelmällisempi ja runsasväkisempi, ja valtaa veljensä puoliskon. Lopulta Jugurtha kidututtaa Adherbalin kuoliaaksi ja ottaa vallan koko Numidiassa.[6] Välissä Sallustius poikkeaa kuvamaan Numidian maantiedettä ja historiaa yleisemmin.[7]

Roomalaiset lähettävät vuosina 116–110 eaa. useita konsuleita ratkaisemaan tilanteen. Jugurtha kuitenkin lahjoo heidät kaikki ja jatkaa kuten ennenkin. Vuoden 111 eaa. kansantribuuni Gaius Memmius saattaa ylhäisön korruptoituneisuuden kansan tietoon. Roomassa syntyy levottomuuksia.[8] Välillä Sallustius poikkeaa kuvaamaan yleisemmin kansan- ja senaatinpuolueen välisiä alituisia yhteenottoja sekä kansantribuuneina toimineiden Tiberius ja Gaius Gracchuksen aikaa.[9]

Uusi vuoden 109 eaa. konsuli Metellus lähtee sotajoukkoineen Afrikkaan. Hän valtaa Numidian, ja Jugurtha joutuu pakosalle omassa maassaan. Gaius Marius jatkaa siitä, mihin Metellus jäi, ja voimistaa hyökkäystään Jugurthaa kohtaan.[10] Kolmannessa väliosiossa Sallustius käsittelee jälleen alueen maantiedettä.[11]

Jugurtha saa hankittua Mauretanian kuninkaan Bocchuksen tuen, ja he tekevät onnistuneita hyökkäyksiä Mariuksen joukkoja vastaan. Lopulta roomalaiset pääsevät kuitenkin voiton päälle. Bocchus pyytää neuvotteluita. Hän sanoo tehneensä virheen siinä, että liittoutui Jugurthan kanssa, ja lupaa tehdä nyt kaikkensa auttaakseen roomalaisia. Roomalaiset sanovat hänen tehneen pahan virheen, mutta hän voisi hyvittää sitä auttamalla Jugurthan vangitsemisessa. Bocchus sopii tapaamisen Jugurthan kanssa roomalaisten ollessa väijyksissä. Roomalaiset saavat Jugurthan kiinni ja vievät hänet kahleissa Italiaan.[12]

Arviointeja muokkaa

Suomennoksen esipuheen kirjoittanut Jaakko Suolahti arvioi, että Sallustius on käyttänyt lähteitään taitavasti saavuttaakseen tarkoitusperänsä. Historiankirjoittajana hän ei ole täysin objektiivinen, vaan korostaa joitakin seikkoja, sivuuttaa toisia ja esittää asiat välillä kronologisesti vapaassa järjestyksessä. Tämä luo kerronnasta draamallisen kokonaisuuden. Jugurtha esiintyy kertomuksessa sekä sankarina että konnana, mutta esille pääsevät myös hänen päävastustajansa konsulit Metellus ja Marius.[1]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Suolahti, Jaakko: ”Sallustiuksen elämä ja teokset”. Teoksessa Sallustius 1963, s. v–xiii.
  2. ↑ The Jugurthine War Encyclopaedia Britannica. Viitattu 22.3.2021.
  3. ↑ Sallustius: Jugurthan sota 1–4.
  4. ↑ Sallustius: Jugurthan sota 5. Suomennos Marja Itkonen-Kaila.
  5. ↑ Sallustius: Jugurthan sota 6–12.
  6. ↑ Sallustius: Jugurthan sota 13–26.
  7. ↑ Sallustius: Jugurthan sota 17–19.
  8. ↑ Sallustius: Jugurthan sota 20–40.
  9. ↑ Sallustius: Jugurthan sota 41–42.
  10. ↑ Sallustius: Jugurthan sota 43–77.
  11. ↑ Sallustius: Jugurthan sota 78–79.
  12. ↑ Sallustius: Jugurthan sota 80–114.

Kirjallisuutta muokkaa

Suomennokset muokkaa

  • Sallustius: Jugurthan sota. Teoksessa Sallustius: Catilinan salaliitto; Jugurthan sota. (Catilinae coniuratio; Bellum Iugurthinum.) Suomentanut ja nimistöosan laatinut Marja Itkonen-Kaila. Johdannon kirjoittanut Unto Paananen. Antiikki-sarja. Ilmestynyt aiemmin 1963 WSOY:n kustantamana Antiikin klassikot -sarjassa. Helsinki: Gaudeamus, 1980. ISBN 951-662-244-5.
  • Sallustius: Jugurtha. Romalaista kirjallisuutta. Barckin kirjapaino, 1866.
  • Sallustius: De Coniuratione Catilinae liber. Selityksillä varustaneet ja kouluja varten julkaisseet H. F. Silander ja A. Y. Forsman. Länkelä, 1899.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia muokkaa

  • Sallust: The War with Jugurtha. Teoksessa Sallust: The War with Catiline. The War with Jugurtha. Edited by John T. Ramsey. Translated by J. C. Rolfe. Loeb Classical Library 116. Cambridge, MA: Harvard University Press, 2013. Latinankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
  • Ramsey, J. T. (toim.): Sallust's Bellum Catilinae. Society for Classical Studies Texts & Commentaries. Oxford University Press, 2007. ISBN 9780199724512. Teksti ja kommentaari.

Muuta kirjallisuutta muokkaa

  • Syme, Ronald: Sallust. Sather Classical Lectures. University of California Press, 2002. ISBN 9780520929104.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jugurthan_sota_(kirja)&oldid=21347364”