Juanes
Juan Esteban Aristizábal Vásquez (s. 9. elokuuta 1972), tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Juanes, on kolumbialainen laulaja-lauluntekijä. Hän nousi albumillaan Mi sangre maailmanlaajuisen suosioon. Sitä ennen Juanesilta ovat ilmestyneet albumit Fíjate bien ja Un día normal, jotka molemmat ovat saavuttaneet suuren suosion latinalaisessa Amerikassa ja Espanjassa.
| Juanes | |
|---|---|
 Juanes Santa Ynezissä Kaliforniassa helmikuussa 2006. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. elokuuta 1972 |
| Ammatti | laulaja, lauluntekijä, kitaristi |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1988- |
| Tyylilajit | Pop, latin pop, latin rock, rock |
| Soittimet | laulu, kitara, kosketinsoitin |
| Levy-yhtiöt | Universal/Geffen |
| Aiheesta muualla | |
| www.juanes.net | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Time-lehti on valinnut Juanesin maailman sadan tärkeimmän ihmisen joukkoon. People-lehti puolestaan valitsi Juanesin maailman seksikkäimpien joukkoon. Hänelle on myönnetty 17 Latin Grammy -palkintoa, 7 Latin Billboard -palkintoa ja 7 MTV Latinoamérica -palkintoa.
Juanes on mukana monenlaisessa hyväntekeväisyystoiminnassa. Hän on perustanut oman järjestön maamiinoja vastaan sekä kriisikeskuksen maamiinojen uhreja varten. Hän on myös mukana Youthaids-järjestön toiminnassa ja ehdottanut Live 8 -konserttia latinalaisen Amerikan köyhiä varten.
Juanes konsertoi Helsingin jäähallilla 1. elokuuta 2006. Hänen albuminsa Mi sangre oli vuonna 2006 myydyin ulkomaisen artistin albumi Suomessa – sitä on myyty yli 50 000 kappaletta[1].
Elämäkerta muokkaa
Lapsuus muokkaa
Juanes syntyi Medellínissä, Kolumbiassa. Hän on Javier Aristizábalin ja Alicia Vásquezin nuorin lapsi. Juanesilla on kaksi siskoa ja kolme veljeä. Hänen isänsä kutsui häntä nimellä Juanes, joka syntyi yhdistelmänä hänen kahdesta etunimestään Juan Esteban. Seitsemän vuoden ikäisenä Juanesin isä ja vanhemmat veljet opettivat häntä soittamaan akustista kitaraa soittaen perinteisiä latinalaisia musiikkityylejä kuten boleroa, tangoa, cumbiaa, vallenatoa sekä guascaa. Lapsuutensa aikana Juanes menetti useita läheisiä ihmisiä. Hänen serkkunsa kidnapattiin ja tapettiin lunnaiden maksamisen jälkeen. Läheinen ystävä kuoli aseellisten miesten luoteihin ja isä kuoli syöpään Juanesin ollessa 16-vuotias. Murrosiässä Juanes sai paljon vaikutteita metallimusiikista, erityisesti Metallicalta.
Nouseva suosio muokkaa
Juanes liittyi metalliyhtye Ekhymosisiin vuonna 1988 ja yhtye julkaisi omakustanteena ensimmäisen albuminsa Ekhymosis samana vuonna. Yhtye julkaisi uransa aikana yhteensä viisi studioalbumia ja esiintyi muun muassa Alejandro Sanzin, Aterciopeladosin sekä Ricky Martinin kanssa samalla lavalla. Juanesin sanojen mukaan yhtye ei kuitenkaan ”päässyt ulos Kolumbiasta”. Juanes erosi yhtyeestä vuonna 1998 tavoitellakseen soolouraa. Myöhemmin hän muutti Los Angelesiin etsiäkseen omaa musiikkillista tyyliään sekä uusia kokemuksia. Myöhemmissä haastatteluissa Juanes kertoo Los Angelesissa viettämiensä vuosien olleen hänen elämänsä kenties vaikeimpia, mikä hänen mukaansa heijastui myös ensimmäiselle albumille tummempina sävyinä sekä teksteinä.
Vuonna 2001 Juanes julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Fíjate bien (suom. Katso tarkasti), jonka tuotti Gustavo Santaolalla. Albumi menestyi hyvin Kolumbiassa, jossa se pysyi listaykkösenä kymmenen viikkoa, muttei menestynyt yhtä hyvin muissa maissa. Juanes voitti ensimmäisellä albumillaan kolme Latin Grammya: paras tulokas, paras rocksooloalbumi sekä paras rocklaulu. Lisäksi Juanes esiintyi palkintojenjakotilaisuudessa. Myöhemmin tuona iltana Juanes toi neljäkymmentä uutta demoa Santaolallan studiolle ja aloitti toisen albuminsa työstämisen.
Kaupallinen menestys muokkaa
Toinen albumi Un día normal (suom. Normaali päivä), myös Santaolallan tuottama, julkaistiin vuonna 2002. Albumi menestyi erittäin hyvin latinalaisessa Amerikassa. Albumi saavutti kultalevyn ensimmäisenä myyntipäivänään Kolumbiassa sekä sai platinaa sekä multiplatinaa maissa kuten Kolumbia, Meksiko sekä Espanja. Albumi oli 92 viikkoa kymmenen parhaan joukossa Billboardin Top Latin Albums -listalla tehden uuden ennätyksen vietettyään kaksi vuotta listalla. Ensimmäinen single ”A Dios le pido” (suom. Pyydän Jumalalta) nousi kymmenen parhaan listalle kahdessatoista maassa ja vietti 47 viikkoa Billboard Hot Latin Tracks -listalla. Albumilla on myös duetto Nelly Furtadon kanssa laulussa ”Fotografia” (suom. Valokuva), myöhemmin Juanes työskenteli uudelleen Nelly Furtadon kanssa hänen levyillään muun muassa lauluissa ”Powerless (Say What You Want)” albumilla Folklore sekä ”Te busque” (suom. Etsin sinua) albumilla Loose. Vuonna 2003 Juanes voitti Latin Grammy -palkinnon kaikissa sarjoissa, joissa hän oli ehdolla, muun muassa vuoden laulu ja vuoden albumi.
Kolmas albumi Mi sangre (suom. Vereni) julkaistiin syyskuussa 2004. Albumilta julkaistiin kolme singleä, joista kukin nousi listaykköseksi useissa maissa. Kolmas single ”La camisa negra” (suom. Musta paita) nosti Juanesin suosioon myös Keski-Euroopassa sekä Aasiassa. Vuonna 2005 Juanes voitti kolme Latin Grammyä lisää. Palkinnot olivat paras rocklaulu (”Nada valgo sin tu amor”), paras rocksooloalbumi (Mi sangre) ja paras musiikkivideo (”Volverte a ver”). Albumi Mi sangre oli vuonna 2006 myydyin ulkomaisen artistin albumi Suomessa. Vuonna 2006 hän nauhoitti dueton laulusta ”The Shadow of Your Smile” Tony Bennettin kanssa.
Elokuussa 2006 Juanes aloitti vapaavuoden viettääkseen aikaa perheensä kanssa sekä keskittyäkseen uuden albumin tekemiseen. Uusi albumi La vida es un ratico (suom. Elämä on hetki) ilmestyi lokakuussa 2007 ja ensimmäinen single ”Me enamora” (suom. Saa minut rakastumaan) 4. syyskuuta 2007.
Aktivismi muokkaa
Juanes on pyrkinyt parantamaan kotimaansa oloja. Hän perusti Mi Sangre -säätiön, joka auttaa maamiinojen uhreja Kolumbiassa. Vuonna 2005 Time nimesi hänet maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Huhtikuussa 2006 Juanes esiintyi Euroopan parlamentissa edistääkseen tietoisuutta maamiinoja vastaan. Parlamentti lahjoitti 2,5 miljoonaa euroa Kolumbian maamiinojen uhreille. Heinäkuussa 2006 Juanes sai suurimman Ranskan myöntämän kunnianosoituksen (Ordre des Arts et des Lettres), kun hänet lyötiin ritariksi työstään sosiaalisen aktivismin parissa. Toukokuussa Juanes sai nimikkopuiston, Parque Juanes de la Paz, Medellínin kaupunkiin.
Rauhankonsertti Havannassa 2009 muokkaa
20. syyskuuta 2009 Juanes järjesti toisen Peace without Borders - ilmaiskonsertin, joka pidettiin Kuuban pääkaupungin Havannan Vallankumousaukiolla. Konserttiin otti osaa hänen lisäkseen neljätoista esiintyjää kuudesta maasta. Juanesin konsertti herätti vaihtelevia reaktioita puolesta ja vastaan. Kolumbialainen muusikko sai kylmän vastaanoton Miamin kuubalaisyhteisöltä. Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman mukaan konsertilla "tuskin on vaikutusta amerikkalais-kuubalaisiin valtiosuhteisiin". Konsertti oli suurin yleisötapahtuma Havannassa sitten 1959 vallankumouksen.[2][3][4]
Diskografia muokkaa
- Fíjate bien (2001)
- Un día normal (2002)
- Mi sangre (2004)
- La vida es un ratico (2007)
- P.A.R.C.E. (2010)[5]
- Loco de Amor (2014)
- Mis Planes Son Amarte (2017)
- Más Futuro Que Pasado (2019)
Lähteet muokkaa
- ↑ Myydyimmät levyt - 2006 (ulkomaiset) ifpi.fi. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ BBC News: Havana gears up for huge concert (20.9.2009) haettu 20.9.2009
- ↑ Hispanic Business: 15 Artists Confirmed for Juanes' Peace without Borders Concert (Radio Rebelde website, Havana, 17.9.2009) (Arkistoitu – Internet Archive) haettu 20.9.2009
- ↑ CBS News World: Cubans Flock To Havana 'Peace Concert' (20.9.2009) haettu 20.9.2009
- ↑ JUANES will release next Monday, Y NO REGRESAS. Juanes. Viitattu 22.10.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Virallinen sivusto
- Fundación Mi Sangre
- Suomenkielinen fanisivusto (Arkistoitu – Internet Archive)