Joulukortti
Joulukortit ovat joulun edellä postitse lähetettäviä tervehdyksiä, joissa toivotetaan hyvää joulua. Useasti joulukorteissa toivotetaan myös hyvää uutta vuotta.
Ruotsalaisen Jenny Nyströmin vuosina 1886–1946 piirtämät erilaiset joulukortit ovat olleet suosittuja vuosikausia.[1] Kortteja ovat Suomessa piirtäneet muun muassa Martta Wendelin, Rudolf Koivu, Pekka Vuori, Osmo Omenamäki, Kimmo Pälikkö, Mauri Kunnas ja Virpi Pekkala.[2]
Monet lapset lähettävät joulunalusaikaan joulukortteja muun muassa joulupukille. Vuonna 2010 joulupukille lähetettiin noin 600 000 kirjettä ympäri maailmaa.[3]
Historiaa muokkaa
Joulukortit ovat alun perin Englannista: ensimmäistä tunnettua korttia painettiin vuonna 1843 Lontoossa 1 000 kappaletta. Joulukortit saivat nopeasti suosiota ja levisivät ympäri Eurooppaa, vaikka Keski-Euroopassa uuden vuoden lahjat ja tervehdykset olivat olleet pidempi perinne. Kuitenkin Saksaan syntyi 1860-luvulla joulukorttiteollisuutta, joka menestyi hyvin ja hallitsi parikymmentä vuotta Euroopan markkinoita.[4]
Joulukorttien aiheet eivät aluksi olleet kovin jouluisia. Joulutonttujen ja muiden jouluaiheiden sijaan korteissa oli pitsimäisiä koristeita ja erilaisia vaaleasävyisiä kukkasia sekä lehviä kuten neliapiloita. Aiheet tulivat usein uuden vuoden korteista, joitten lähettäminen oli yleisempää kuin joulukorttien. Uskonto-aiheet kuten jouluseimi, kirkko ja enkelit olivat yleisiä jo 1800-luvun lopulla.[5]
Sekä joulutontut että joulupukki esiintyivät korteissa jo 1800-luvulla, mutta niitten alun perin pelottava ja tummasävyinen ulkomuoto muuttui 1900-luvulle tultaessa iloiseksi ja punapukuiseksi. Jouluporsas ja sen valmistaminen jouluateriaksi oli aiemmin myös yleinen aihe.[5]
Myöhemmin korteissa ovat yleistyneet perinteiset jouluiset aiheet kuten joulupuuro, tontut ja kynttilät sekä punainen väri. Nykyisin suosittu kuva-aihe joulukuusi ei ole ollut käytössä yhtä pitkään. Joulukuusi liittyy korteissa perhejouluun tai metsän väen joulunviettoon.[5] Korteissa talvimaisemat ovat yleisimpiä. Myös valokuvat esimerkiksi linnuista ja oikeista kuusista ovat nykyajan korteissa yleisiä.lähde?
Joulukortti-innostukselle oli toki muitakin syitä kuin ihmisten innostus: rautatiet olivat nopeuttaneet postinkulkua, postimerkit oli otettu käyttöön ja uusi painotekniikka mahdollisti korttien sarjavalmistuksen sekä luku- ja kirjoitustaito olivat yleistyneet.[6]
Joulukortit Suomessa muokkaa
Varhaisimmat Suomeen tulleet kortit olivat saksalaisia ja ruotsalaisia. Vanhin Suomessa lähetetty joulukortti tunnetaan vuodelta 1871. Suomessa joulukorttien lähettäminen yleistyi merkittävästi 1920-luvulla. Eniten lähetettiin saksalaisia ja ruotsalaisia kortteja, mutta venäläisiäkin oli liikkeellä. Ensin korttien lähettely oli varakkaiden ja kaupunkilaisten tapa, mutta myöhemmin myös maaseudun asukkaat ja työväestö alkoivat lähetellä kortteja.[6]
Joulu on Suomen postille kiireisintä aikaa, sillä suomalaiset lähettävät kortteja eniten joulunaikaan. Joulukortteja lähetettiin eniten vuosina 1995—2009, jolloin vuosittain lähetettiin reippaasti yli 50 miljoonaa korttia.[7]
Vuonna 2010 suomalaiset lähettivät 47 miljoonaa joulukorttia, niistä noin kymmenesosa eli viisi miljoonaa lähetettiin ulkomaille. Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset lähettävät keskimäärin 26 postikorttia vuodessa, joista puolet on joulukortteja.[8] IRO Researchin Postille vuonna 2018 toteuttaman tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista (66 %) aikoi postittaa joulukortteja tai -kirjeitä.[9]
Lähetettyjen korttien määrä väheni digitaalisaation myötä lähes 40 % viidessä vuodessa 2010–2015.[10] Vuonna 2020 lähetettiin lähes 18 miljoonaa joulukorttia, mikä oli 20 % enemmän kuin vuonna 2019.[11] Vuonna 2021 lähetysmäärä väheni, kortteja postitettiin lähes 16 miljoonaa. Suurin haaste tuolloin oli korttien perillemeno pääkaupunkiseudulla etenkin Helsingin kantakaupungissa, jossa oli jakeluongelmia.[12] Postin tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2021 lähes 80 % suomalaisista aikoi lähettää joulutervehdyksen joko korttina tai kirjeenä.[13][14] Vuonna 2022 joulukortteja lähetettiin 14 miljoonaa kappaletta[15] ja joulukortin aikoi lähettää 60 % ihmisistä.[16]
Lähteet muokkaa
- ↑ Postikortti - 10 kiehtovaa tarinaa Postimuseo. Viitattu 24.12.2020.
- ↑ Suomalaisten joulukorttien historiaa | kirppis.yle.fi | Arkistoitu vintti.yle.fi. Viitattu 24.12.2020.
- ↑ Jerri Koskinen: Joulukortteja postitettiin runsaat 47 miljoonaa (Savon Sanomien artikkeli joulukorttien lähettämisestä) savonsanomat.fi. 23.12.2010. Arkistoitu 28.12.2010. Viitattu 25.1.2011.
- ↑ Otavamedia: Joulukorttien lähetys: Miten perinne sai alkunsa? Kotiliesi.fi. 1.2.2011. Otavamedia. Viitattu 24.12.2020.
- ↑ a b c Joulukorttien muuttunut kuvallinen viestintä Postimuseo.
- ↑ a b Oispa joulu ikuinen Kodin Pellervo. 15.12.2016. Viitattu 24.12.2020.
- ↑ Matti Virtanen: Jouluperinteet kestävät sukupolvelta toiselle - paitsi tämä Talouselämä. Viitattu 24.12.2020.
- ↑ Postikortin historiaa lyhyesti posti.fi. Viitattu 31.1.2011.
- ↑ Tilastokeskus: Joulu tilastojen valossa 2018 www.stat.fi. Arkistoitu 8.4.2020. Viitattu 24.12.2020.
- ↑ Talouselämä: Joulukorttien määrä rojahti taas - jo lähes 40% pudotus 5 vuodessa Talouselämä. Viitattu 24.12.2020.
- ↑ Posti: Joulukortteja lähetetty lähes 18 miljoonaa Yle Uutiset. Viitattu 24.12.2020.
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-12247603
- ↑ https://stat.fi/tup/poimintoja-tilastovuodesta/joulu-tilastojen-valossa.html
- ↑ https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/tiedotteet/tutkimus-lahes-80-suomalaisista-aikoo-muistaa-toisiaan-joulutervehdyksilla
- ↑ Joulukorttien lähetysinto laski taas koronavuosien buumin jälkeen: tänä vuonna posti jakoi 14 miljoonaa tervehdystä Yle Uutiset. 23.12.2022. Viitattu 20.12.2023.
- ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus www.stat.fi. Viitattu 20.12.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Avoimen museon vuotuisjuhlat: Joulukortit ja -tervehdykset (Arkistoitu – Internet Archive)
- YLE: Joulukortti voi kolahtaa luukusta vielä tammikuussa
- YLE: Joulupostia kulkee reippaasti vielä digiaikanakin
- Yhteishyvä: Joulukorttien teko-ohjeet (Arkistoitu – Internet Archive)
- Onni Olkoon Osananne..., Suomen Kuvalehti, 17.12.1938, nro 50, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot