Jouko Törmänen
Jouko Sihveri Törmänen (10. huhtikuuta 1954 Rovaniemi – 3. tammikuuta 2015 Rovaniemi) oli suomalainen mäkihyppääjä ja olympiavoittaja.[1][2][3] Kilpauransa jälkeen hän toimi mäkihypyn järjestötehtävissä.[3]
| Jouko Törmänen | |
|---|---|
 Jouko Törmänen Lahdessa tammikuussa 1972. Taustalla Kari Ylianttila. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. huhtikuuta 1954 Rovaniemi |
| Kuollut | 3. tammikuuta 2015 (60 vuotta) Rovaniemi |
| Uran tiedot | |
| Lempinimi | Jokkeri |
| Laji | mäkihyppy |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten mäkihyppy | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Lake Placid 1980 | suurmäki | |
Törmänen edusti Ounasvaaran Hiihtoseuraa. Hän opiskeli Oulun yliopistossa muutaman vuoden matematiikkaa ja fysiikkaa, mutta siirtyi sitten teknilliseen opistoon[4] ja valmistui rakennusinsinööriksi. Törmänen kuoli 3. tammikuuta 2015 Lapin keskussairaalassa. [5]
Urheilu-ura muokkaa
”Jokkeri” Törmänen ryhtyi harrastamaan mäkihyppyä tosimielellä vuonna 1971.[4] Falunin MM-kilpailuissa 1974 hän sijoittui 19-vuotiaana suurmäen kilpailussa viidenneksi.[6] Innsbruckin talviolympialaisissa 1976 hän sijoittui suurmäessä kymmenenneksi ja normaalimäessä 14:nneksi.[3] Lahden MM-kilpailuissa 1978 hän oli suurmäessä kuudes ja normaalimäessä viidestoista.[7]
Lake Placidin olympialaisissa 1980 Törmänen sijoittui normaalimäessä kahdeksanneksi.[8] Suurmäen kilpailun ensimmäisellä kierroksella hän hyppäsi 114,5-metrisen hypyn, sai siitä tyylipisteitä kolmelta tuomarilta 18,5 ja kahdelta 19,0 pistettä ja oli avauskierroksen jälkeen 1,5 pistettä kilpailua johtanutta Hansjörg Sumia jäljessä. Toisella hypyllään Törmänen lensi 117 metriin eli yhtä pitkälle kuin Sumi ensimmäisellään ja sai tyylipisteitä yhdeltä tuomarilta 18,0, yhdeltä 18,5 sekä kolmelta 19,0 pistettä. Tämän jälkeen Sumi epäonnistui toisella hypyllään ja putosi seitsemänneksi. Törmänen voitti kultaa 8,6 pisteen erolla hopeamitalisti Hubert Neuperiin.[4] Ennen olympiavoittoaan Törmänen oli voittanut ulkomailla käydyn mäkikilpailun vain kahdesti, Liberecissä ja Lillehammerissa vuonna 1976.[9] Törmäsen mitali oli Suomen kisojen ainoa kultamitali.[10]
Saavutukset muokkaa
- Olympiakultaa Lake Placid 1980 (mäkihyppy, suurmäki)
- Olympialaisissa kahdeksas vuonna 1980 normaalimäessä ja 1976 kymmenes (suurmäki) ja 14. (normaalimäki)
- MM-kisoissa viides (suurmäki 1974), kuudes (suurmäki 1978), 15. (normaalimäki 1978) ja 22. (suurmäki 1982)
- Normaalimäen (P70) Suomen mestari 1976, 1977, 1979 ja 1980
Järjestötoiminta muokkaa
- Suomen Hiihtoliiton johtokunnan jäsen (1988–2015)
- Suomen Hiihtoliiton varapuheenjohtaja (1993–2002)
- Suomen Hiihtoliiton mäkihypyn ja yhdistetyn valiokunnan puheenjohtaja (1992–2015)
- FIS:n mäkihyppykomitean puheenjohtaja (2004–2015)
Lähteet muokkaa
- Jouko Törmänen Olympedia. (englanniksi)
- Raatikainen, Voitto: Hiihdon MM 1978. Arvi A. Karisto Oy, 1978. ISBN 951-23-1207-7.
- Kojo, Pauli (päätoim.): Mitä Missä Milloin 1975. Otava, 1974. ISBN 951-1-01580-X.
- Turun Sanomat 19.–25.2.1980
Viitteet muokkaa
- ↑ Olympiavoittaja Jouko Törmänen on kuollut Lapin Kansa. 3.1.2015. Arkistoitu 3.1.2015. Viitattu 3.1.2015.
- ↑ Näin Törmänen liiteli olympiavoittoon Yle Urheilu. 3.1.2015. Viitattu 4.1.2015.
- ↑ a b c Olympedia
- ↑ a b c Turun Sanomat 24.2.1980, s. 23.
- ↑ Suomalainen mäkilegenda on kuollut Ilta-Sanomat. 3.1.2015. Viitattu 29.12.2023.
- ↑ Mitä Missä Milloin 1975, s. 440
- ↑ Raatikainen, s. 61, 112
- ↑ Turun Sanomat 19.2.1980, s. 18.
- ↑ Turun Sanomat 25.2.1980, s. 16.
- ↑ Siukonen, Markku – Ahola, Matti: Urheilutieto 11: 1990, s. 52. Jyväskylä: Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
Aiheesta muualla muokkaa
- Olympiavoittaja Jokkeri Törmänen. YLE Elävä arkisto.
- Törmänen, Jouko hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
|
1964: Toralf Engan | 1968: Vladimir Belousov | 1972: Wojciech Fortuna | 1976: Karl Schnabl | 1980: Jouko Törmänen | 1984: Matti Nykänen | 1988: Matti Nykänen | 1992: Toni Nieminen | 1994: Jens Weißflog | 1998: Kazuyoshi Funaki | 2002: Simon Ammann | 2006: Thomas Morgenstern | 2010: Simon Ammann | 2014: Kamil Stoch | 2018: Kamil Stoch | 2022: Marius Lindvik |
|
1962: Helmut Recknagel | 1964: Toralf Engan | 1966: Bjørn Wirkola | 1968: Vladimir Belousov | 1970: Gari Napalkov | 1972: Wojciech Fortuna | 1974: Hans-Georg Aschenbach | 1976: Karl Schnabl | 1978: Tapio Räisänen | 1980: Jouko Törmänen | 1982: Matti Nykänen | 1985: Per Bergerud | 1987: Andreas Felder | 1989: Jari Puikkonen | 1991: Franci Petek | 1993: Espen Bredesen | 1995: Tommy Ingebrigtsen | 1997: Masahiko Harada | 1999: Martin Schmitt | 2001: Martin Schmitt | 2003: Adam Małysz | 2005: Janne Ahonen | 2007: Simon Ammann | 2009: Andreas Küttel | 2011: Gregor Schlierenzauer | 2013: Kamil Stoch | 2015: Severin Freund | 2017: Stefan Kraft | 2019: Markus Eisenbichler | 2021: Stefan Kraft | 2023: Timi Zajc |