Jokela
Jokela on Tuusulan pohjoisin taajama, joka sijaitsee Hyvinkään ja Järvenpään välissä Helsinki–Riihimäki-radan varrella.
Jokelan taajamassa oli vuoden 2012 lopussa 6 225 asukasta, joista Tuusulassa asui 6 013 henkeä ja Hyvinkään puolella kuntarajaa 212 henkeä.[1][2] Taajaman väestötiheys on 707 asukasta neliökilometriä kohden.[1] Jokelassa oli vuoden 2002 lopussa 765 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on kaupan alalla, teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa (Jokelan vankila).[3]
Jokelassa on kuusi asuinaluetta: Keskusta, Kolsa, Lepola, Perttu, Takoja ja Temmo.
Historia muokkaa
Ennen rautatietä Tuusulan pohjoisosat olivat harvaan asuttuja. Nykyisen Jokelan alueella oli vielä 1800-luvun puolivälissä vain yksi torppa peltotilkkuineen ja seitsemän asukasta.[4] Suuri osa alueesta kuului vanhastaan Tuusulan kirkonkylän, Hyökkälän ja Paijalan kylien takamaihin, vaikka sijaitsikin kaukana erillään näiden kylien keskuksista.[4]
Helsinki–Hämeenlinna-rautatie valmistui 1862.[5] Vuonna 1875 perustettiin Jokelan rautatieasema, jonka ympärille pian muodostui asutus- ja teollisuuskeskus.[4] Kun rautatieasema sijaitsi lähellä paikkaa, jossa Tuusulan, Nurmijärven ja Hyvinkään maalaiskunnan rajat kohtasivat, taajama-asutus laajeni pian myös molempien naapurikuntien alueelle.[4] Alueen kautta kulkevan Palojoen länsipuolinen alue kuului pääosin Tuusulaan, itäpuolinen Hyvinkään maalaiskuntaan.[4]
Jokelan teollisuus alkoi vuonna 1874, kun tiilitehdas perustettiin. 1900-luvun alkupuolella Jokelasta kehittyi merkittävä, monipuolinen teollisuusyhdyskunta. Jokelassa tuotettiin muun muassa tiiliä, kattohuopaa, laatikoita, vanua ja tulitikkuja. Tiilitehtaita Jokelassa oli useita. Tiilitehtaita paikkakunnalle vetivät rautatie, Helsingin läheisyys ja savipitoinen maa. Taajamassa on yhä useita lampia, jotka ovat savenotosta syntyneitä kuoppia.[5] Tulitikkutehdas nimeltään Jokela Oy perustettiin 1920-luvun lopulla, mutta pulavuodet hidastivat tuotannon aloittamista. Syksyllä 1933 tehtaassa aloitettiin Sampo-merkkisten tulitikkujen tuotanto. Raaka-aineena käytetyt haapatukit tuotiin tehtaalle junalla. Yritys menestyi ja toi Jokelaan runsaasti uusia työpaikkoja.[6]
Kulttuurielämän keskuksena toimi 1930-luvulla Jokelan kartano, missä asui Lilly Kajanus-Blenner. Lilly Kajanus-Blennerin aloitteesta Jokelan seurantalolla järjestettiin elokuun lopulla vuonna 1934 Kukkaisjuhla, jossa oli nimekäs esiintyjäkaarti päätähtenään sellotaiteilija Tibor de Machula.[6]
Marraskuussa vuonna 1952 vihittiin käyttöön uusi koulutalo.[6]
Jokelan taajamassa asui 1960-luvun alussa jo lähes 5 000 asukasta, sen lähialueella kaikkiaan noin 8 000.[4] Taajaman sijainti kolmen kunnan alueella johti kuitenkin siihen, ettei sen oloja kyetty hoitamaan asianmukaisesti, minkä vuoksi yleisesti toivottiin kuntajaon muuttamista. Sisäasiainministeriön toimeksiannosta osastopäällikkö Erkki Jänne päätyi esittämään, että Nurmijärven ja Tuusulan kunnista siirrettäisiin Jokelan alueet lähistöineen Hyvinkään maalaiskuntaan, jonka nimi olisi samalla muutettu Jokelan kunnaksi, ja että samalla tämän kunnan pohjoisosista olisi liitetty alueita Hyvinkään kaupunkiin.[4] Ministeriö totesi kuitenkin vuonna 1964, ettei näihin muutoksiin ollut edellytyksiä. Sen sijaan vuoden 1969 alusta lähtien Hyvinkään maalaiskunta kokonaisuudessaan, siihen kuuluneet Jokelan alueet mukaan luettuina, liitettiin Hyvinkään kaupunkiin. Samalla oli ehdotettu myös Tuusulaan kuuluneiden Jokelan alueiden liittämistä Hyvinkääseen, mutta ehdotus jäi sillä erää toteutumatta. Kysymys kuntajaon muuttamisesta pysyi kuitenkin vireillä. Vuonna 1972 Jokelan asukkaiden keskuudessa järjestettiin mielipidetiedustelu siitä, olisiko alue liitettävä kokonaisuudessaan Hyvinkääseen vai Tuusulaan. Niukka enemmistö kannatti Hyvinkääseen liittymistä, mutta valtioneuvosto päätti vuonna 1973, että seuraavan vuoden alusta myös Hyvinkääseen kuuluneet Jokelan alueet oli liitettävä Tuusulaan.[4]
Monet tehtaat lopettivat toimintansa 1900-luvun loppupuolella, esimerkiksi alueen viimeinen tiilitehdas, Kolsan tiilitehdas, 1980-luvulla.[7] Rautatieaseman eteläpuolella on yhä neljän tehtaan ryhmä, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Jokelan tiilitehdas on yksi harvoista Suomen varhaisen tiiliteollisuuden säilyneistä toimipaikoista.[5]
Kulttuuri ja urheilu muokkaa
Työväentalon yhteydessä toimii Jokelan Karjalaisten JoKa-Teatteri. Kesäteatteri on perustettu vuonna 1981.
JEKKU RY (Jokelan Elävän Alakulttuurin Kehitysyksikkö) Järjestää Jokelassa ja lähialueilla musiikillisia tapahtumia. Päätapahtumana Jekulla on Jokelan Närkästysjuhlat, joita on järjestetty vuodesta 2011.
Lampirock ry on musiikin harrastajien yhdistys, joka muun toimintansa ohella järjestää vuosittain Jokelan koulukeskuksen lammella elokuun lopulla pääsymaksuttoman Lampirock-musiikkitapahtuman.
Jokelassa on aktiivista urheiluseuratoimintaa. Urheiluseura Kaukasten Voiman lajeihin kuuluvat jääkiekko, koripallo ja yleisurheilu. Jokelan Kisa harjoittaa jalkapalloa.
Taajamassa on kolme ala-astetta: Kolsan, Lepolan ja Pertun koulut. Jokelan koulukeskuksessa toimii Jokelan yläaste ja Tuusulan lukion Jokelan toimipiste.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2012 27.9.2013. Tilastokeskus. Viitattu 15.6.2014. [vanhentunut linkki]
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2012 27.9.2013. Tilastokeskus. Viitattu 15.6.2014. [vanhentunut linkki]
- ↑ Jokela – osayleiskaava (Sivu 6) 8.2.2006. Tuusulan kunta. Viitattu 14.6.2014.
- ↑ a b c d e f g h Antti Roseberg: ”Jokelan alueliitos”, Tuusulan historia 1920–1984, s. 14–18. Gummerus, 1998. ISBN 952-91-0288-7.
- ↑ a b c Jokelan teollisuusalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 26.12.2013.
- ↑ a b c Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 41-43, 82. Keski-Uusimaa Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9.
- ↑ Antti Roseberg: ”Tuotantolaitoksia, Jokela”, Tuusulan historia 1920–1984, s. 214. Gummerus, 1998. ISBN 952-91-0288-7.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jokela Wikimedia Commonsissa
| Suuret taajamat | |
|---|---|
| Pienet taajamat |