Johnson Aguiyi-Ironsi

nigerialainen sotilasjohtaja

Kenraalimajuri Johnson Thomas Umunnakwe Aguiyi-Ironsi (3. maaliskuuta 1924 Umuahia29. heinäkuuta 1966 Lalupon, Oyo) oli nigerialainen sotilas, joka oli maan valtionpäämies korkeimman sotilasneuvoston johdossa 194 päivää 16. tammikuuta 1966 lähtien aina uuteen kaappaukseen ja kuolemaansa 29. heinäkuuta 1966 asti.

Thomas Umunnakwe Aguiyi-Ironsi syntyi Umuahiassa, nykyisessä Abian osavaltiossa. Kahdeksanvuotiaasta hän oli sisarensa ja tämän diplomaattimiehen Theophilius Johnsonin kasvatettavana ja lisäsi nimen Johnson nimeensä. 22-vuotiaana hän liittyi Nigerian armeijaan.

Hän sai sotilaskoulutusta Eaton Hallissa Englannissa ja nimitettiin upseeriksi kesäkuussa 1949. Hän oli Nigerian kenraalikuvernööri John Macphersonin adjutanttina. Kongon kriisin aikana YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld pyysi Nigeriaa lähettämään joukkoja Kongoon ja everstiluutnantti Ironsi komensi pataljoonaa Kivussa ja Leopoldvillessä. ”Johnny Ironsides”, kuten häntä kutsuttiin, nimitettiin pian YK:n joukkojen (ONUC) komentajaksi.

Ironsi palasi Nigeriaan vuonna 1964, jolloin itsenäistyneen maan instituutioiden johtoon nimettiin paikallisia, ja hän seurasi armeijan komentajana (General Officer Commanding) kenraalimajuri Welby-Everardia 9. helmikuuta 1965.

Ensimmäisen tasavallan poliittinen kriisi johti lain ja järjestyksen murtumiseen joissakin maakunnissa, eikä pääministeri Tafawa Balewa kyennyt hallitsemaan tilannetta. Sotilaat päättivät päättää siviilivallan verisellä vallankaappauksella 14. tammikuuta 1966. Vallankaappaukseen ryhtyneitä johti itämaakunnasta kotoisin ollut majuri Chukwuma Kaduna Nzeogwu, joka likvidoi yhdessä yössä maan merkittävimmät poliitikot. Ironsi ja muut korkeimmat upseerit saivat kuitenkin joukot puolelleen, Ironsi erotti Nzeogwun ja nimitti maltilliset upseerit neljän autonomisen maakunnan sotilaskuvernööreiksi ja ilmoitti sotilashallituksen luopuvan vallasta kun aika koittaisi. ”Meidän ainoa tehtävämme on pitää yllä lakia ja järjestystä”, hän ilmoitti.[1]

Päätös päättää maakuntien itsehallinto ja se, etteivät kaappauksen näkyvimmät uhrit olleet igboja, sai hausat ja jorubat uskomaan, että kyseessä oli igbojen salaliitto. Ironsi ei myöskään selvittänyt tapausta tai rangaissut kaappaajia.

Heinäkuussa 1966 Ironsi vietti yön Ibadanissa maanlaajuisella matkallaan. Isäntä, Länsi-Nigerian sotilaskuvernööri kenraaliluutnantti Adekunle Fajuyi, varoitti häntä mahdollisesta kapinasta, mutta Ironsi ei saanut yhteyttä pääesikuntaan. Aamuyöllä rakennukset piirittivät sotilaat Theophilus Danjuman johdolla. Ironsin ja Fajuyin luodinreikien täyttämät ruumiit löydettiin myöhemmin läheisestä metsästä.

Lähteet muokkaa

  1. The Men of Sandhurst TIME. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 29.07.2007. (englanniksi)