John Wesley Hyatt (28. marraskuuta 183710. toukokuuta 1920) oli yhdysvaltalainen keksijä. Hänet tunnetaan pääasiassa ensimmäisen teollisen muovin, selluloidin valmistuksen kehityksestä. Hyattin panos ei jäänyt pelkästään selluloidimateriaalin luomiseen, vaan hän kehitti myös koneita selluloidisten kappaleiden kehittämiseen. Yksi näistä koneista oli ruiskuvalukone, josta sittemmin tuli tärkeimpiä koneita muovisten esineiden sarjavalmistuksessa.[1]

John Wesley Hyatt 1890-luvulla.

Elämäkerta muokkaa

Hyatt syntyi Strakeyssä, New Yorkin osavaltiossa, jossa hän aloitti työelämän kirjanpainajana 16-vuotiaana. Myöhemmin siirryttyään keksijäksi, hän sai satoja patentteja. Veljensä Isaiahin kanssa hän alkoi tehdä kokeita Alexander Parkesin kehittämällä parkesiiniksi kutsutulla muovilla. Tavoitteena eri keksijöillä oli löytää materiaali korvaamaan norsunluu, koska siitä alkoi tulla pula. Biljardipallovalmistaja Phelan & Colander oli luvannut 10 000 dollarin palkinnon uuden materiaalin kehittäjälle. Vuonna 1870 Hyattin veljekset onnistuivat kehittämään uuden Nitroselluloosan ja kamferin yhdisteestä valmistetun muovin. Tämä ensimmäinen kaupallisesti menestynyt muovi sai veljeksiltä nimen selluloidi. Vuonna 1872 Hyatt patentoi ruiskuvalukoneen. Siinä lähtökohtana oli painevalukone, jota parannettiin lämmönjohtavuuden suhteen, jotta selluloidi olisi sulanut. Sula selluloidi ruiskutettiin männän voimalla vesijäähdytteiseen muotiin.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History), s. 43. Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4. Suomi