John Polidori

italialainen lääkäri ja kirjailija

John Polidori (7. syyskuuta 179524. elokuuta 1821) oli italialainen lääkäri ja kirjailija, jonka jälkimaine perustuu kauhukirjallisuudelle uraa luoneeseen pieneen tarinaan ”Vampyyri” (1819).

John Polidori
F. G. Gainsford, John Polidori, ennen vuotta 1821.
F. G. Gainsford, John Polidori, ennen vuotta 1821.
Henkilötiedot
Syntynyt7. syyskuuta 1795
Kuollut24. elokuuta 1821 (25 vuotta)
Ammatti lääkäri, kirjailija
Kirjailija
Tyylilajit kauhu
Esikoisteos ”Vampyyri” (1819)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Lapsuus ja nuoruus muokkaa

Polidori syntyi italialaiseen perheeseen, jossa harrastettiin kirjallisuutta, myös kauhua – hänen isänsä Gaetano Polidori käänsi Horace Walpolen kauhuromaanin Otranton linna (1764) italian kielelle. John Polidori opiskeli Edinburghin yliopistossa ja valmistui lääkäriksi vain 19-vuotiaana.[1]

”Vampyyrin” synty muokkaa

Runoilija George Gordon Byron palkkasi Polidorin henkilökohtaiseksi lääkärikseen Euroopan-matkalleen 1816.[1] Kun Byronin seurue, johon kuuluivat myös runoilija Percy Bysshe Shelley ja tämän rakastajatar Mary Godwin Wollstonecraft, asettui asumaan Genevenjärven rannalla sijaitsevaan kartanoon, järjestettiin kauhutarinoiden kirjoituskilpailu. Polidori osallistui siihen lyhyellä vampyyritarinalla, jonka hän oli laatinut Byronin perusidean pohjalta.[1][2]

Tarina muokkaa

”Vampyyri” on ainoastaan parikymmensivuinen pieni kertomus. Sen päähenkilöt ovat viaton herrasmies Aubrey ja lordi Ruhtven, joka on Lontoon seurapiirien kunnioitettu keskipiste. Aubrey lankeaa tyylikkään lordin lumoihin, millä on kohtalokkaat seurauksensa, kun tämä osoittautuu vampyyriksi. Lordin yhtäläisyyksiä Byronin persoonallisuuteen pidetään ilmeisinä.[2][3]

Vastaanotto muokkaa

 
The Vampyre, 1819

”Vampyyri” julkaistiin Englannissa New Monthley Magazinessa vuonna 1819. Novelli yhdistettiin oikean kirjoittajansa sijaan Byroniin ilmeisesti myynnin edistämiseksi, ja oikaisuyrityksistä huolimatta väärä tieto kirjoittajasta jäi aikalaistietoisuuteen.[1] ”Vampyyrista” tuli hyvin suosittu muun muassa Saksassa ja Ranskassa. Esimerkiksi kirjoittajasta väärän tiedon saanut Goethe arvioi novellin Byronin parhaaksi teokseksi. Novellista sovitettiin näytelmäversioita ja sille kirjoitettiin jatko-osia.[1][2]

Novellin merkitys myöhemmälle vampyyrikirjallisuudelle on suunnaton, niin esimerkiksi Bram Stokerin Draculalle kuin Anne Ricen Vampyyrikronikoillekin.[2] Suomeksi ”Vampyyri” julkaistiin vuonna 2005 Faroksen kustantamana.[4]

Federico Andahazi esittää romaanissaan Hurskaat sisaret (1998) fiktiivisen ja fantasioidun kuvan Polidorista ja ”Vampyyri”-novellin syntyhistoriasta.

Viimeiset vuodet muokkaa

Polidori ei menestynyt lääkärinä eikä kirjailijana. Hän teki itsemurhan myrkyttämällä itsensä muutamaa viikkoa ennen 26-vuotispäiväänsä.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Jukka Parkkinen: ”John Polidori”. Parkkinen.org. Viitattu 16.1.2010.
  2. a b c d Karhu, Tuomo: Tyylikäs verenimijä ilman pitkiä hampaita[vanhentunut linkki]. Turun sanomat 4.1.2006. Viitattu 16.1.2010.
  3. Nummelin, Juri: Vampyyri on coolin esikuva. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.1.2010.
  4. Polidori, John: Vampyyri. Suomentanut Sami Jansson. Turku: Faros, 2005.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Frayling, Christopher: Esipuhe teoksessa John Polidori: Vampyyri. Suom. Sami Jansson. Faros, 2005.

Aiheesta muualla muokkaa