John Brown (abolitionisti)
John Brown (9. toukokuuta 1800 Torrington, Connecticut – 2. joulukuuta 1859 Charles Town, Virginia (nyk. Länsi-Virginia))[1] oli yhdysvaltalainen orja-aktivisti. Presidentti Abraham Lincoln luonnehti häntä harhaanjohdetuksi fanaatikoksi ja Brownia pidettiin myös 1800-luvun kiistellyimpänä amerikkalaisena. Vuonna 1856 hänen johtamansa joukot surmasivat viisi orjamyönteistä uudisasukasta Pottawatomien verilöylyssä Kansasissa ja vuonna 1859 hänen johtamansa orjakapina Harpers Ferryssä Virginiassa kohahdutti koko kansakuntaa. Hänet tuomittiin kapinasta kuolemaan ja hirtettiin, mutta hänen puolustuspuheensa elähdytti miljoonia yhdysvaltalaisia. Brownin toimien on arveltu kiihdyttäneen orjien valtiolliseen vapautuspäätökseen ja Yhdysvaltain sisällissotaan johtanutta kehitystä.
| John Brown | |
|---|---|
 Brown kuvattuna vuonna 1859 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. toukokuuta 1800 Torrington, CT, USA |
| Kuollut | 2. joulukuuta 1859 (59 vuotta) Charles Town VA, USA |
| Kansalaisuus |
 yhdysvaltalainen |
| Puoliso |
Dianthe Lusk (1820–1832) Mary Day (1833–1859) |
| Lapset | 20 |
| Muut tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
Varhainen elämä muokkaa
Brown syntyi vuonna 1800 Connecticutissa. Hänen perheensä oli syvästi uskonnollinen ja vastusti orjuutta. Johnin ollessa 5-vuotias perhe muutti Ohioon.[2] Ollessaan 16 Brown muutti Massachusettsiin, jossa hän pyrki pappisseminaariin siinä kuitenkaan onnistumatta. Tämän jälkeen hän palasi Ohioon ja meni naimisiin vuonna 1820 Dianthe Luskin kanssa. Lusk kuoli 12 vuotta myöhemmin. Seuraavana vuonna Brown meni naimisiin Mary Dayn kanssa.[3] Yhteensä Brownille syntyi 20 lasta: näistä 7 hänen ensimmäistä avioliitostaan ja loput 13 toisesta.[4]
Brown muutti vuonna 1849 New Yorkissa sijaitsevaan North Elban yhteisöön, jonka hyväntekijä Gerrit Smith oli perustanut orjuutta paenneille mustille.[2]
Vuonna 1851 Brown alkoi toimia ns. maanalaisen rautatien jäsenenä. Kyseessä oli niin valkoisten kuin mustien orjuutta vastustavien projekti avustaa etelästä karanneita orjia turvaan.[4]
Kansasissa muokkaa
Vuonna 1854 Kansasista tuli territorio, mutta orjuuden laillisuus päätettiin tässä yhteydessä jättää territorion asukkaiden päätöksen varaan ja asiasta järjestettäisiin kansanäänestys. Brown muutti perheineen Kansasiin voidakseen äänestää.[4]
Toukokuussa 1856 orjuuden kannattajat järjestivät väkivaltaisen tuhopoltto- ja ryöstöretken Lawrencen kaupungissa. Samaan aikaan Brown sai kuulla ns. Sumnerin kepityksestä, jossa orjuutta puolustava Yhdysvaltain edustajainhuoneen edustaja Preston Brooks hakkasi orjuutta äänekkäästi vastustaneen senaattorin, George Sumnerin, tajuttomaksi kävelykepillään senaatin istuntosalissa 22. toukokuuta. Brown oli silminnähden raivoissaan ja hänen kerrotaan vastanneen pyyntöihin rauhoittua, että rauhoittuminen olisi pelkuruutta.[5]
Yhdessä muutaman seuraajansa kanssa Brown ilmestyi orjuutta kannattavan James P. Doylen kotiovelle, paukutti ovea ja käski kaikkia talon miehiä tulemaan ulos antautumaan. Brownin miehet hyökkäsivät talon väen kimppuun miekoin, tappoivat kolme Doylen perheen jäsentä ja kaksi muuta. Tapaus tunnetaan nimellä Pottawatomien verilöyly.[6]
Tammikuussa 1858 Brown lähti Kansasista kerätäkseen tukea suunnittelemaansa orjakapinaan. Hän tapasi Harriet Tubmanin, joka oli tehnyt useita salaisia matkoja etelään vapauttaakseen orjia. Brown oli niin vakuuttunut, että alkoi kutsua tätä kenraali Tubmaniksi. Tubman puolestaan kiitteli Brownia siitä, että tämä piti orjuuden lakkauttamista elämän ja kuoleman kysymyksenä.[5] Brown pyrki saamaan myös Frederick Douglasin tuen kapinalleen, mutta tämä kieltäytyi ja piti ideaa katastrofaalisena.[3]
Orjakapinan johtajana muokkaa
Brown johti 21 miestä Harpers Ferryyn 16. lokakuuta 1859. Tavoitteena oli vallata pienessä kaupungissa sijaitseva liittovaltion ylläpitämä asevarasto ja käyttää käyttää aseita orjakapinan aloittamiseen etelässä. Paikalliset asettuivat kuitenkin vastustamaan Brownin johtamaa kapinaa.[7] Aluksi Brown sai vastaansa vain paikallisia aseistautuneita kyläläisiä, mutta myöhemmin paikalle saapuivat Yhdysvaltain armeijan sotilaat, joita komensi Robert E. Lee.[8]
Lee yritti aluksi neuvotella ja taivutella Brownin antautumaan, mutta Brown kieltäytyi. Lee määräsi sotilaita tekemään rynnäkön asevarastoon, josta käytettiin jo nimeä Brownin linnoitus, iltapäivällä 18. lokakuuta. Se johti 10 kapinallisen kuolemaan, joista kaksi oli Brownin lapsia. Brown itse haavoittui.[1][9] Brownin kapina kesti kokonaisuudessaan vain 36 tuntia.[10]
Oikeudenkäynti ja teloitus muokkaa
Rynnäkön jälkeen Leen miehet pidättivät Brownin ja muut eloon jääneet kapinalliset. Brown asetettiin syytteeseen murhasta, kapinaan yllyttämisestä ja maanpetoksesta Virginian osavaltiota vastaan. Valamiehistö tuomitsi hänet kuolemaan hirttämällä.[10]
Odottaessaan tuomiota Brown levitti orjuutta vastustavia mielipiteitään oman lehtisensä kautta vankilasta käsin.[8]
Teloituspäivänään Brown julkaisi kirjallisen lausunnon, jossa hän manasi enteilevää sisällissotaa:[7]
I, John Brown, am now quite certain that the crimes of this guilty land will never be purged away but with blood. I had, as I now think, vainly flattered myself that without very much blood shed it might be done.
Brown hirtettiin 2. joulukuuta 1859. Hänen vaimonsa Mary vei miehensä ruumiin New Yorkiin, jonne Brown haudattiin.[9] Paikka on nykyään määritelty historialliseksi paikaksi.[11] Teloituksessa paikalla olleeseen sotilasosastoon kuului mm. John Wilkes Booth, joka myöhemmin murhasi presidentti Lincolnin.[1]
Jälkimaine muokkaa
Brownin toiminta aiheutti paniikkia etelän orjanomistajien ja orjuutta kannattavien keskuudessa, minkä johdosta nämä alkoivat valmistautua Yhdysvalloista irtaantumiseen.[8][12]
Huolimatta Brownin väkivaltaisesta toiminnasta, monet aikalaiset alkoivat melko pian Brownin teloituksen jälkeen puhua positiiviseen sävyyn hänestä.[2] Toisaalta Brownin voisi nykytermein määritellä terroristiksi.[4]
Brownin kuoleman jälkeen kirjoitettu laulu John Brown's Body esitti Brownin sankarillisena marttyyrina ja oli Yhdysvaltain sisällissodassa suosittu marssilaulu, joka oli perusta vielä suositummalle The Battle Hymn of the Republicille.
Galleria muokkaa
-
Brown valokuvattuna vuonna 1847 -
Brownin oikeudenkäynti -
Brownin hauta -
Tradic Prelude -seinämaalaus Kansas Cityssä
.jpg)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c John Brown | Biography, Harpers Ferry, & Pottawatomie Massacre Encyclopædia Britannica. 2022. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c People & Events: John Brown PBS. 2022. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b John Brown (1800–1859) Encyclopedia Virginia. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d A Look Back at John Brown National Archives. 15.8.2016. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b John Brown's Day of Reckoning Smithsonian Magazine. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Pottawatomie Massacre | American Experience PBS. 2022. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b John Brown U.S. National Park Service. 2022. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c John Brown's Bloody End to Slavery NBC News Learn. 1.5.2020. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b John Brown HISTORY. 2022. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b John Brown | American Experience PBS. 2022. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ John Brown Farm State Historic Site (Lake Placid) U.S. News. 2022. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ John Brown (1800-1859) Connecticut History. 20.2.2013. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)