Johanna II (Navarra)
Johanna II (1309 – 1349) oli Ranskan kuninkaan Ludvig X Itsepäisen ja Margareeta Burgundilaisen tytär. Hän oli Navarran kuningatar vuodesta 1329 vuoteen 1349.[1]
| Johanna II | |
|---|---|
 | |
| Navarran kuningatar | |
| Valtakausi | 1.4. 1328 – 6.10. 1349 |
| Edeltäjä | Kaarle I |
| Seuraaja | Kaarle II |
| Syntynyt | 1309 |
| Kuollut | 1349 (ikä noin 40) |
| Puoliso | Filip III |
| Lapset | 8 |
| Suku | Kapetingit |
| Isä | Ludvig X |
| Äiti | Margareeta Burgundilainen |
Elämäkerta muokkaa
Johanna II:n äiti kuoli vuonna 1315. Seuraavana vuonna kuolivat hänen isänsä Ludvig X ja veljensä Juhana Postuumi, jotka molemmat olivat olleet sekä Ranskan että Navarran kuninkaita. Johanna II suljettiin pois kuninkuuden perimyksestä, koska hänen epäiltiin syntyneen avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Lisäksi hän oli alaikäinen ja naispuolinen, kruunulla kun oli miespuolisiakin perillisiä eli hänen kaksi setäänsä. Hänen setänsä Filip V oli ennen Juhana Postuumin syntymää ollut sijaishallitsija ja nousi Ranskan kuninkaaksi Juhana-vauvan kuoltua. Hän oli myös Navarran kuningas nimellä Filip II. Kun Filip V Pitkä kuoli, oli jo muodostunut maan tavaksi, että lähin miespuolinen sukulainen nousee Ranskan uudeksi hallitsijaksi edesmenneen kuninkaan seuraajana. Myöskään Filip V Pitkällä ei siis ollut kuin tyttäriä. Myös uusi kuningas, edellisen veli Kaarle IV Kaunis otti itselleen Navarran kuninkaan tittelin. Vaikka Navarran kuninkuus oli periytynyt aiemminkin myös naispuolisille, Johanna oli edelleen iältään kovin nuori eikä vielä naimisissakaan.
Ranskan uusi, Valois-sukuinen kuningas Filip VI kuitenkin tunnusti hänen oikeutensa Navarran kruunuun vuonna 1328, Johanna II:n kahden sedän Filip V:n ja Kaarle IV:n jälkeen. Filip VI ei itse polveutunut suoraan Navarran kuninkaista ja Johanna II:n isoäiti Johanna I oli perinyt kruunun isältään, joten naisperimys oli mahdollinen Navarran kuningaskunnassa. Kuitenkin laaditun sopimuksen mukaisesti Johanna luopui vaatimuksistaan Ranskan valtaistuimeen ja sai korvauksen Ranskan kuninkaan maihin liitetyistä Champagnen ja Brien kreivikunnista. Tämä korvaus käsitti Angoulêmen ja Mortainin kreivikunnat. Kuitenkin hän myöhemmin vaihtoi Angoulêmen kreivikunnan alueisiin Vexinin kreivikunnassa: Pontoise, Beaymont-sur-Oise ja Asnières-sur-Oisen alueisiin.
Avioliitto ja lapset muokkaa
Johanna avioitui serkkunsa Evreux'n Philippen kanssa, josta tuli Navarran kanssahallitsijana Filip III. Avioliitosta oli yhteensä kahdeksan lasta[1]:
- Marie (1330–1347), avioitui Aragonian Pedro IV:n kanssa, kuoli 14-vuotiaana
- Kaarle II Ilkeä/ Paha (1332–1387), Évreux’n kreivi ja Navarran kuningas,
- Blanche de Navarre (1333–1398), avioitui vuonna 1349 Filip VI Valois'n, Ranskan kuninkaan kanssa
- Philippe (1336–1363), Longuevillen kreivi
- Agnès (1334–1396), avioitui Fois’n kreivin ja Béran’in varakreivin Gaston III:n kanssa
- Jeanne (1338–1387), nunna
- Jeanne (1339–1403), avioitui Rohan’in varakreivin Jean I:n kanssa,
- Louis (1341–1372), Beaumont le Roger’n kreivi.
Hallinto muokkaa
Johanna hallitsi Navarraa kuningattarena vuodesta 1328 aina kuolemaansa saakka vuoteen 1349. Hän hallitsi yhdessä kanssakuninkaan, aviopuolisonsa Filip III:n kanssa.[1] Filip oli myös Kapetingi, sillä hänen isänsä oli Filip III:n nuorin poika, Evreux'n kreivi Ludvig. Näin hän peri isänsä Evreux'n kreivin arvon. Heidän vanhin poikansa Kaarle II peri ensiksi Navarran kuningaskunnan äidiltään vuonna 1349 ja myöhemmin Evreux'n kreivikunnan.
Mielenkiintoisen yksityiskohdan muodostaan kuninkuuden palautuminen sukuun, sillä heidän jälkeläisiään olivat:
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Joan II Of Navarre (1309–1349) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 29.4.2021.
Kirjallisuutta muokkaa
- Leblanc-Ginet, Henri; Histoire des Rois de France. Éditions Moréna et Actualités de l'Histoire, 1997.
- Les Rois de France. Judocus. Pariisi 1989.
- Kirchhoff, Elisabeth; Rois et Reines de France. Sisältää myös Mémoires de Commines. 1996.
- Wenzler, Claude; Généalogie des Rois de France. Èditions Ouest-France. 1994.