Johann Tilly
Johann Tilly, oikeastaan Johann Tserclaes, Tillyn kreivi (joskus myös Johan Tzerclaes Reichsgraf von Tilly) (helmikuussa 1559 Villers-la-Ville – 30. huhtikuuta 1632, Ingolstadt) oli katolilaisten tärkeimpiä komentajia kolmikymmenvuotisessa sodassa. Hän oli käytännöllisesti katsoen voittamaton protestantteja vastaan, kunnes Kustaa II Aadolf löi hänet Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa 1631.[1] Hänet tunnettiin myös lempinimellä munkki haarniskassa.
Nuoruus muokkaa
Johann Tilly syntyi katoliseen perheeseen helmikuussa 1559 Villers-la-Villessä, Brabantin herttuakunnassa. Hän sai koulutuksensa Kölnissä jesuiittojen ohjauksessa ja liittyi tämän jälkeen vuonna 1584 espanjalaisten armeijaan, joka taisteli alankomaalaisia kapinallisia vastaan kahdeksankymmenvuotisessa sodassa. Hän osallistui Antwerpenin piiritykseen vuonna 1585. Vuonna 1594 Tilly liittyi keisari Rudolf II:n armeijaan, ja taisteli ottomaaneja vastaan. Keisarin palveluksessa hän yleni nopeasti.
Kolmikymmenvuotinen sota muokkaa
Vuonna 1610 Tilly nimitettiin Baijerin armeijan komentajaksi, ja hän oli Baijerin ruhtinaan Maksimilianin johtaman katolisen liigan armeijan komentaja vuosina 1618–1632. Kolmikymmenvuotisen sodan sytyttyä 1618 Tilly siirtyi marsalkkana taas keisarin palvelukseen, katolisen liigan annettua armeijansa keisari Matiaksen käyttöön, jotta tämä kykenisi lyömään Böömin kapinalliset. Tilly voittikin protestanttien armeijan Valkeavuoren taistelussa 8. marraskuuta 1620 alle tunnissa.
Seuraavaksi Tilly marssi länteen Reinille, jossa hän kärsi tappion protestanteille Wieslochin taistelussa 27. huhtikuuta 1622. Tämän Tilly kuitenkin korjasi nopeasti lyömällä Badenin rajakreivi Yrjö Fredrikin johtamat protestantit Wimpfenin taistelussa kymmenen päivää myöhemmin. Tillyn lyötyä vielä Christian Braunschweigin armeijan Höchstin taistelussa 20. kesäkuuta keisari Ferdinand II teki hänestä kreivin. Elokuussa 1623 Tilly löi uudestaan Braunschweigin Stadtlohnin taistelussa, tällä kertaa käytännöllisesti katsoen tuhoten protestanttien armeijan.
Tillyn nujerrettua kaiken protestanttien vastarinnan keisarikunnan sisällä, Tanskan kuningas Kristian IV otti Saksan protestanttien asian omakseen. Kristian kuitenkin hävisi Tillylle Lutterin taistelussa 1626, ja tappio johti katolilaisten etenemiseen aina Jyllannin niemimaalle asti. Yhdessä Albrecht von Wallensteinin kanssa Tilly valloitti kaikki Saksan protestanttiset alueet vuoden 1628 alkuun mennessä. Keisari teki Tanskan kanssa rauhan ja laittoi Saksan protestantit ahtaalle. Keisari tarjosi Tillylle palkkioksi palveluksista Calenbergin herttuan arvoa, josta hän kuitenkin viisaana ja vanhana kieltäytyi ja hyväksyi sen sijaan 400 000 guldenin summan.
Tilly kohtaa Kustaa II Aadolfin muokkaa
Keisari erotti Wallensteinin 1630 ja Tilly sai komennettavakseen yhdistetyt keisarin ja katolisen liigan armeijat. Seuraavaksi vastustajaakseen kolmikymmenvuotisessa sodassa hän sai Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin, jonka sai ryhtymään sotaan nimenomaan katolilaisten menestys Pohjois-Saksassa. Aluksi Tillyn tavoitteena oli pitää Kustaa Itämeren rannikolla sillanpääasemassaan, mutta Kustaan onnistui valloittaa Mecklenburg. Tämän kostaakseen Tilly valtasi Neubrandenburgin ja tappoi sen ruotsalaisen varuskunnan viimeiseen mieheen. Tämä oli ensimmäinen, mutta ei viimeinen, piiritetyn kaupungin verilöyly kolmikymmenvuotisen sodan aikana. Kustaalla oli mahdollisuus kohdata Tilly ensimmäisen kerran Neubrandenburgissa, mutta Kustaan epäröidessä tilaisuus valui hukkaan.
Seuraavaksi Tilly siirtyi piirittämään Magdeburgia, ja ruotsalaisten epäonnistuessa kaupungin auttamisessa seurasi Magdeburgin ryöstö[1] 20. toukokuuta 1631. Lopulta Kustaa ja Tilly kohtasivat Breitenfeldin taistelussa 17. syyskuuta, jossa Tilly kärsi ensimmäisen vakavan tappion sodan aikana. Haavoittunut Tilly peräytyi taistelun jälkeen luoteeseen, Ala-Saksiin ja kokosi uuden armeijan alueen varuskunnista. Tämän armeijan hän sitten vei talvehtimaan etelään Baijeriin, aikomuksenaan kohdata ruotsalaiset uudestaan seuraavana keväänä. Tämä tapahtuikin Rainin taistelussa 5. huhtikuuta, ruotsalaisten ylittäessä Lech-virtaa. Tilly haavoittui taistelussa kuolettavasti tykinkuulasta ja kuoli Ingolstadtissa, Baijerissa 30. huhtikuuta 1632 jäykkäkouristukseen. Tillyn ruumis kuljetettiin v 1652 Altöttingiin Saksaan ja nyt hänen ikkunallinen sarkofaginsa on tuomiokirkon Tillykappelin hautaholvissa Stiftskirche St. Philipp und Jakob.
Johann Tilly oli aito ammattisotilas, joka oli erityisen taitava siirtelemään armeijoitaan. Hän oli viimeinen espanjalaisten neliöiden mestari ja hänen armeijansa olivat erityisen kuuluisia raakuudestaan ja saaliinahneudestaan. Arvostelijoilleen hänen kerrotaan todenneen: "Luuletteko miesteni olevan nunnia?" Tilly oli harras katolilainen ja hänen mieltään painoi Magdeburgin ryöstö aina kuolinvuoteelle asti.
Lähteet muokkaa
- Childs, John: Warfare in the Seventeeth Century. Lontoo: Cassell, 2001. ISBN 0-304-36373-1.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 1122–3. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johann Tserclaes, Tillyn kreivi Wikimedia Commonsissa
- Koniarek, K.: WER war WER - im Dreißigjährigen Krieg: TILLY, Johann Tserclaes koni.onlinehome.de. (saksaksi)