Johan Oldenburg
Johan Oldenburg (22. elokuuta 1797 Näsby, Itä-Götanmaa, Ruotsi – 7. tammikuuta 1861 Tammisaari) oli Oulun läänin ensimmäinen lääninarkkitehti.
Oldenburg palveli Ruotsin kuninkaallisessa henkivartiorykmentissä 1812–1832 ja kuninkaallisessa laivastossa 1832–1842 insinööriupseerina. Erotessaan palveluksesta Oldenburg oli sotilasarvoltaan insinöörimajuri. Hän muutti Suomeen 1841 ja sai Suomen kansalaisuuden 1844.
Oldenburg suoritti rakennustaiteen tutkinnon Tallinnassa vuonna 1848. Järventauksen mukaan on myös mahdollista, että Oldenburg on saanut koulutusta arkkitehtuuriin jo Tukholman taideakatemiassa, jossa arkkitehtien lisäksi koulutettiin myös linnoitusupseereita.
Ernst Lohrmannin tultua Yleisten rakennusten intendentinkonttorin esimieheksi päätettiin Suomen lääneihin perustaa lääninarkkitehtien virat. Ensimmäisiksi lääninarkkitehdeiksi nimitettiin vuonna 1849 Wilhelm von Karm Viipurin lääniin ja Johan Oldenburg Oulun lääniin. Myöhemmin vuonna 1852 nimitettiin Turun lääninarkkitehdiksi Georg Theodor von Chiewitz ja Vaasan lääninarkkitehdiksi Carl Axel Setterberg.
Oldenburg toimi siis Oulun lääninarkkitehtina ensin virkaatekevänä vuodet 1849–1852 ja sitten vakinaisena 1852–1855. Oldenburgia voidaan Järventauksen mukaan pitää Suomen uusrenessanssiarkkitehtuurin yhtenä edelläkävijöistä. Hänen Ouluun suunnittelemansa Öbergin talo sekä Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Oulun vanhan pappilan julkisivun muutostyöt on molemmat suunniteltu jo vuonna 1850. Kumpikin rakennus voidaan lukea uusrenessanssityylisinä.
Oldenburg muutti Helsinkiin vuonna 1860.
Oldenburgin töitä muokkaa
- Tallinnan Pyhän Nikolaoksen kirkon eli Niguliste-kirkon restaurointi 1848
- Oulun Pappilan muutostyöt, Isokatu, Oulu 1850
- Öbergin talo, Kajaaninkatu Oulu 1850
- Siikajoen kirkko muutostyöt 1852
- Sotkamon kirkko, Sotkamo 1854
- Toppilan salmen kaavoitussuunnitelma 1854
Lähteet muokkaa
- Järventaus, Esko: Oulun lääninarkkitehdit. Studia Historica, 1967, nro Tomus I, s. 285–287, 291–294. Oulu: Oulun Historiaseura.