Johan Kortman
Johan Elis Kortman (30. lokakuuta 1858 Pietari, Venäjä – 13. joulukuuta 1923 Rääkkylä) oli suomalainen taiteilija. Kansanrunous, Kalevala sekä Karjala kiinnostivat häntä. Hän matkasi ympäri Karjalaa perehtyen Karjalan luontoon, oli kiinnostunut kansantieteestä ja arkeologiasta. Hän on tehnyt vain yhden alttaritaulun, Heinäveden kirkkoon.
Taideopintonsa Kortman aloitti Pietarissa ja jatkoi niitä 1886 Münchenissä. Kortman maalasi siellä kymmeniä Pohjois-Karjalan luontoa ja Kalevalan kohtauksia esittäviä maalauksia. Maalausvälineinä hän käytti öljyvärejä, pastellia ja hiiltä.
Kortman osallistui Münchenistä palattuaan Kalevalan kuvituskilpailuun, jossa muita osanottajia olivat Akseli Gallen-Kallela, joka voitti kilpailun, S. A. Keinänen, Louis Sparre sekä Eero Järnefelt.
Viiden vuoden kuluttua Kortmanin kuolemasta hänen poikansa Lauri Vuolio tarjosi Kortmanin maalaamia Kalevalaan tarkoitettuja maalauksia Kalevalaseuralle. Puheenjohtaja Gallen-Kallela osti osan töistä ja osan Vuolio lahjoitti.
Töitä muokkaa
- Väinämöisen soitto (1891)
- Ilmarinen tulee sulhona Pohjolaan (1893)
- Pohjolan häät (1890)
- Kyllikin ryöstö (1890)
- Ison tammen kaato (1893)
Galleria muokkaa
-
Pohjolan häät, hiilipiirros, 1890 -
Väinämöisen soitto, 1891 -
Hellsténin huvila, 1891 -
Ilmarinen tulee sulhona Pohjolaan, hiilipiirros, 1893 -
Kristus Getsemanessa, 1893, Heinäveden kirkko
Lähde muokkaa
- Tieteessä tapahtuu 4/2005