Johan August von Born
Johan August von Born (29. elokuuta 1815 Porvoo – 29. lokakuuta 1878 Helsinki)[1] oli suomalainen virkamies ja vapaaherra. Hän toimi tullihallituksen pääjohtajana vuosina 1855–1865, senaattorina 1865–1873 ja säätyvaltiopäivien maamarsalkkana. Hän oli hyvin vanhoillinen ja virkavaltainen sekä jyrkkä ruotsinkielisyyden kannattaja.[2]
| Johan August von Born | |
|---|---|
 Johan August von Born, Albert Edelfeltin maalaama muotokuva. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. elokuuta 1815 Porvoo |
| Kuollut | 29. lokakuuta 1878 (63 vuotta) Helsinki |
| Poliitikko | |
| Asema |
senaattori 1865–1873 säätyvaltiopäivien maamarsalkka 1877–1878 |
| Puoliso | Hedvig Lovisa Francisca von Haartman |
Ura muokkaa
Johan August von Born kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1832 ja suoritti tuomarintutkinnon 1834. Hän aloitti virkauransa Turun hovioikeuden auskultanttina ja siirtyi seuraavana vuonna senaatin ylimääräiseksi kopistiksi.[1] Vuosina 1840–1842 von Born oli raharealisaation toimeenpanosta vastanneen senaatin väliaikaisen osaston sihteeri. Vuonna 1843 hänestä tuli valtiovaraintoimituskunnan protokollasihteeri sekä manufaktuurijohtokunnan sihteeri. Hän toimi samanaikaisesti sensuuriylihallituksen sihteerinä vuosina 1845–1850 ja asiamiehenä 1850–1855 sekä Saimaan kanavan rakennuskomitean sihteerinä 1845–1855.[3][1]
Von Born kohosi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana toimineen Lars Gabriel von Haartmanin suojatiksi. Von Haartman oli hänen vaimonsa setä ja lienee järjestänyt hänet vuonna 1855 tullihallituksen johtoon. Von Haartman kuoli vuonna 1859 ja määräsi testamentissaan von Bornin testamentin toimeenpanijaksi ja alaikäisten lastensa holhoojaksi. Samana vuonna tuli voimaan tullitaksauudistus, jonka oli valmistellut von Bornin johtama komitea. Hän oli myöhemminkin jäsenenä useissa merkittävissä komiteoissa.[3] Von Born nimitettiin senaatin talousosaston jäseneksi 1865 ja seuraavasta vuodesta alkaen hän toimi maanviljelystoimituskunnan päällikkönä. Hän oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1863–1864, 1867, 1872 ja 1877–1878. Vuoden 1872 valtiopäivillä hän toimi varamaamarsalkkana ja 1877–1878 maamarsalkkana.[1]
Politiikassa von Born tunnettiin innokkaana ruotsalaismielisenä. Hän muun muassa tuki 1870-luvun alussa kouluylihallituksen johtajan Casimir von Kothenin hanketta suomenkielisen normaalikoulun siirtämiseksi Helsingistä Hämeenlinnaan, minkä tarkoituksena oli suosia ruotsinkielistä opetusta.[3]
Von Born palkittiin vuonna 1855 kamarijunkkarin ja 1861 valtioneuvoksen arvonimellä. Vuonna 1864 hänet korotettiin vapaaherraksi.[1] Von Born pyysi eron senaatista terveydellisten syiden vuoksi vuonna 1873.[3]
Yksityiselämä muokkaa
Von Bornin vanhemmat olivat senaattori, maaherra Samuel Fredrik von Born ja Katarina Elisabet von Morian. Hänen veljensä oli juristi, valtiopäivämies Karl Fredrik von Born.[4] Johan August Von Born meni vuonna 1844 naimisiin Hedvig Lovisa Francisca von Haartmanin kanssa, joka oli lääkintöylihallituksen johtajan Carl Daniel von Haartmanin tytär.[3][1] Pariskunnalle syntyi kymmenen lasta, joihin kuuluivat valtiopäivämies ja maamarsalkka Viktor Magnus von Born sekä Ruotsiin asettunut yhteiskunnallinen vaikuttaja Hanna Palme.[3] Von Bornin tytär Fanny oli naimisissa tykistökenraali Axel Gadolinin kanssa, mutta perhe hylkäsi Fannyn, kun tämän salainen suhde eversti Fredrik Willehad von Wendtin kanssa paljastui.[5]
Von Born peri isältään Gammelbackan kartanon Porvoossa ja – veljensä kuoltua lapsettomana vuonna 1867 – myös Suur-Sarvilahden kartanon Pernajassa. Molemmat kartanot periytyivät aikanaan hänen pojalleen Viktorille.[3]
Johan August von Bornista polveutui von Bornin aatelissuvun vapaaherrallinen haara, joka sammui Suomessa vuonna 1975.[6] Von Bornin lapsenlapsia olivat muun muassa poliitikot Ernst von Born ja Ernst von Wendt. Ruotsin pääministeri Olof Palme oli hänen tyttärensä Hannan pojanpoika.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Kotivuori, Yrjö: Johan August von Born. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1384
- ↑ a b c d e f g Kristiina Kalleinen: Born, Johan August von Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (maksullinen
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Karl Fredrik von Born. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.12.2020.
- ↑ a b Vesa Laitinen: Presidenttiehdokas Nils Torvalds kommentoi sukulaisuussuhdettaan Olof Palmeen: "Suvustani löytyy paljon mielenkiintoisempiakin kytköksiä" Aamulehti 12.1.2018 (Internet Archive). Viitattu 9.1.2022.
- ↑ von Born, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
Aiheesta muualla muokkaa
- Johan August von Born, Uppslagsverket.fi (vahvistaa kuolinajan)