Jochim Neiman (n. 16001673) oli saksalaissyntyinen Suomessa toiminut taidemaalari.

Neiman oli saksalaista käsityöläissukua. Hän muutti Tukholmaan Kustaa II Aadolfin valtakauden alkupuolella ja kouluttautui siellä maalariksi. Suomen nousukausi houkutteli hänet vuonna 1631 työhön Turkuun, missä hän alkuun teki koristelu- ja muuta käsityötä mm. Turun tuomiokirkkoon. Hän oli 1650-luvun alussa Suomen ensimmäinen muotokuvamaalari ja muotokuvamaalauksen uranuurtaja. Hän ikuisti suuren määrän Turun akatemian professoreita mutta lähes kaikki tuhoutuivat Turun paloissa 1738 ja 1827, ja hänen maalauksiaan on yleensäkin säilynyt vain muutama. Osa niistä siirtyi Ruotsiin sinne muuttaneiden mukana. Neimanin työksi arvioitu alkuaan Turun tuomiokirkossa ollut lapsimuotokuva vuonna 1662 kuolleesta Kaarle Kustaanpoika Hornista vainajana on nykyään Nordiska museetissa. Hänen professorimuotokuviaan ovat esimerkiksi maalattu, Gripsholmin linnassa säilynyt piispa Isak Rothoviuksen muotokuva vuodelta 1652 sekä Rauman kirkkoon vuonna 1640 tehtyyn Rauman kirkkoherran Gregorius Clementin (Gregorius Clementis eli Grels Finno) epitafiin maalatut muotokuvat. Maskun kirkon votiivikaapissa olevat Hebla Gallen ja Henrik Hoffmanin muotokuvat on myös kirjattu Neimanin teoksiksi.

Jochim Neiman käytti Suomessa ensimmäisenä konterfeijarin eli kiertävän maalarin titteliä ja kiersi työkseen muotokuvien teossa. Ruotsin Vaasa-ajan renessanssin muotokuvamaalaus, varsinkin Cornelius Arendtzin tyyli, antoi hänelle tyylillisiä vaikutteita. Hän oli 1600-luvun Suomessa harvoja konterfeijaria, eivätkä useimmat heistä pitäneet oppilaita. Jochim Neiman otti kuitenkin oppilaita, esimerkiksi Abraham Myra (k. 1684) oli hänen oppilaitaan.

Lähteet muokkaa