Jens Christian Hostrup

Jens Christian Hostrup (20. toukokuuta 1818 Kööpenhamina21. marraskuuta 1892 Hillerød) oli tanskalainen kirjailija. Hostrup käytti usein pseudonyymiä Jens Kristrup (Christrup).lähde?

Jens Christian Hostrup
Jens Christian Hostrup
Jens Christian Hostrup
Henkilötiedot
Syntynyt [1]
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Tuotannon kielitanska
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä ja ura muokkaa

Hostrup aloitti opintonsa Metropolitanskolenissa vuonna 1837 ja valmistui teologian kandidaatiksi 1843. Regensin opiskelija-asuntolassa hän solmi lukuisia kontakteja ja sai uusia ystäviä sekä kirjallisia vaikutteita muun muassa kirjailija Adam Gottlob Oehlenschlägeriltä. Hostrupin läpimurtoteos Gjenboerne – ilmestyi 1844. Opintojen päätyttyä hän työskenteli kotiopettajana ja pappina. Hostrup alkoi kirjoittaa laulunäytelmiä Johan Ludvig Heibergin ja Ferdinand Raimundin esimerkin innoittamana. Hänen tarkka henkilö- ja ympäristökuvauksensa sekä naseva dialoginsa saivat aikalaiskriitikoilta myönteisen vastaanoton. Hostrup kirjoitti myös useita lauluja tanskalaiselle Bauernvolkshochschulelle.lähde?

Hostrup avioitui Henriette Vilhelmine Louise Mantziuksen (1824–1849) kanssa 1848. Hän avioitui 1855 uudelleen Christiane Georgine Elisabeth Hauchin kanssa. Christiane Hauch oli runoilija Carsten Hauchin tytär. Pariskunnalle syntyi poika Helge Hostrup (1862–1949).lähde?

Hostrup herätti jo teologian ylioppilaana huomiota pienillä laulunäytelmillään ja elämäniloa uhkuvilla ylioppilaslauluillaan. Näitä seurasi suurempia huvinäytelmiä, joista merkittäviä ovat erityisesti Gjenboerne (1844), En spurv i tranedands (1846), Eventyr paa fodreisen (1847; esitetty suomeksi Maantien varrella) sekä Mester og lærling (1852), jossa hän ruoskii kelvotonta sanomalehdistöä, ja romanttinen näytelmä Dröm og daad (1854). Suositun saarnaajan käytännölliset papintoimet ja innostus grundtvigilaiseen kansanvalistustyöhön veivät hänen harrastuksensa pitkäksi aikaa toisaalle. Ryhdyttyään uudelleen kirjoittamaan näyttämöä varten hän julkaisi Ibsenin Nukkekodista herätteen saaneen näytelmän Eva (1880; suom.) sekä näytelmät Karen’s garde (1886), Under snefog (1890). Kansanvalistustyön palveluksessa syntyi esitelmäsarja Folkelige foredrag (1882). Hostrup oli innokas skandinaavisen asian mies ja kuului poliitikkona vasemmistoon. Vuodesta 1878 hän nautti runoilijaeläkettä, ja 1884 häntä juhlittiin kansallisrunoilijana. Hostrupin Poetiske skrifter ilmestyivät 1852–1856. Lisäksi on julkaistu Sange og digte fra de senere aar (1884) ja Efterladte digte (1893).[2]

Suomennetut teokset muokkaa

  • Maantien varrella: huvinäytelmä neljässä näytöksessä, seitsemässä muutoksessa. (Eventyr på Fodrejsen), suom. C. Edv. Törmänen, A. W. Lindgren 1878.
  • Tutkistelemus, kuinka naisen wapauttamisesta kristillisesti on ajateltava. Helsinki, 1886.
  • Eeva: näytelmä neljässä näytöksessä. Telén, 1897.
  • Seikkailu jalkamatkalla: viisi näytöksinen laulunäytelmä. Suom. Kaarle Halme. Yrjö Weilin, 1905.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Helge Hostrup, Jens Christian Hostrup: hans Liv og Gerning, København, Gyldendal, 1916.

Lähteet muokkaa

  1. (de) Saksan kansalliskirjasto, GND-tunniste  . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Hostrup, Jens Kristian. Tietosanakirja osa 3, palsta 596–597. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1911. Teoksen verkkoversio. Viitattu 23.5.2020.

Aiheesta muualla muokkaa