Jeesuksen kaste on keskeinen Jeesuksen elämään liittyvä Uuden Testamentin tapahtuma, josta kerrotaan Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa ja johon myös Johanneksen evankeliumissa viitataan alluusiolla.[1]Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen Jordanilla, mutta Hans Kvalbenin mukaan evankeliumeiden kuvausten painopiste on kuitenkin kasteen yhteydessä tapahtuvissa yliluonnollisissa ilmiöissä.[2] Synoptisten evankeliumeiden mukaan taivas avautuu ja Jumalan Henki laskeutuu alas kyyhkysen tavoin ja taivaasta kuuluu ääni, joka sanoo “Tämä on rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt”.[1]

Jeesuksen kaste, Francesco Albanin maalaus 1600-luvulta.

Nykytutkijat näkevät kasteen ja Jeesuksen ristiinnaulitsemisen kahtena keskeisenä historiallisena tosiasiana Jeesuksesta.[3][4]

Kastekertomukset muokkaa

Markuksen kertomus on todennäköisesti vanhin ja on todennäköistä, että se on ollut myös Luukkaan ja Matteuksen kertomusten pohjana.[1][2] Jeesus mainitaan Markuksen evankeliumissa ensimmäistä kertaa juuri kastekertomuksessa, jossa Markus myös ensimmäistä kertaa mainitsee Jeesuksen olevan Jumalan Poika.[2] Tulkintojen mukaan Markus ei näe mitään kristologista ongelmaa siinä, että Johannes kastaa Jeesuksen ja asettuu näin Jeesuksen yläpuolelle, eikä myöskään siinä, että Jeesus saa kasteen syntien anteeksiantamiseksi.[1]

»...Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi....Hän julisti: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä." Niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa. Vedestä noustessaan Jeesus näki, kuinka taivaat aukenivat ja Henki laskeutui häneen kyyhkysen tavoin. Ja taivaista kuului ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt." Mark.1:4-11, Kirkkoraamattu 92»

Matteus ainoana kertoo Jeesuksen ja Johanneksen keskustelusta ennen kastetta, jossa Johannes vaikuttaa haluttomalta kastamaan Jeesusta, koska Johanneksen mielestä Jeesuksen tulisi olla kastaja. Jeesuksen vastauksesta käy ilmi, että kaste on Jumalan tahto. Erään tulkinnan mukaan Matteuksen versiossa siis kasteen tarkoitus muuttuu syntien anteeksiannosta Jumalan tahdoksi ja näin Matteus saattoi pyrkiä pelastamaan Jeesuksen synnittömyyden.[1] Toinen ero Matteuksen kertomuksessa on taivaasta kuuluvan äänen eri sijamuoto “tämä on...”, joka muuttaa tilanteen siten, että lausetta ei olekaan osoitettu Jeesukselle.[2]

»Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: "Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!" Mutta Jeesus vastasi hänelle: "Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon." Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä. Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. Ja taivaista kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.". Matt.3:13-17, Kirkkoraamattu 92»

Luukas kertoo kastetapahtumasta vain lyhyesti. Luukas ainoana mainitsee sen, että Jeesus rukoili kasteen yhteydessä ja sen, että kasteen jälkeen Pyhä Henki laskeutui nimenomaan ”ruumiillisessa muodossa”, niin kuin kyyhkynen. Erään tulkinnan mukaan Luukas saattoi pyrkiä vähentämään Johannes Kastajan roolia kertomalla Johanneksen vangitsemisesta juuri ennen kastetapahtumaa [2]. Toisen tulkinnan mukaan Luukas jätti tarkoituksella Johanneksen kastetapahtumasta pois, jottei Jeesus vaikuttaisi Johannesta alempiarvoisena.[1]

»niin Johannes vastasi kaikille sanoen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi, jonka kengänpaulaakaan minä en ole kelvollinen päästämään; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisut aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa." Antaen myös monia muita kehoituksia hän julisti kansalle evankeliumia. Mutta kun Herodes, neljännysruhtinas, sai häneltä nuhteita veljensä vaimon, Herodiaan, tähden ja kaiken sen pahan tähden, mitä hän, Herodes, oli tehnyt, niin hän kaiken muun lisäksi teki senkin, että sulki Johanneksen vankeuteen. Kun siis kaikkea kansaa kastettiin ja myöskin Jeesus oli saanut kasteen ja rukoili, niin tapahtui, että taivas aukeni ja Pyhä Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt". Luuk.3:16-22, Kirkkoraamattu 33/38»

Evankelista Johannes ei suoraan kerro kastetapahtumasta, mutta viittaa siihen usein. Johanneksen evankeliumissa mm. Johannes Kastaja kertoo siitä tapaamisestaan Jeesuksen kanssa, jossa Henki laskeutui Jeesuksen päälle kuin kyyhkynen,[1] Useista Johanneksen evankeliumin viittauksista voidaan päätellä, että kirjoittaja on ollut hyvin tietoinen synoptisisten evankeliumeiden mukaisesta kastetapahtumasta,[2] ja hän olettaa myös lukijoiden tuntevan tapahtuman.[1]

»Ja Johannes todisti sanoen: "Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä. Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä'. Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika." Joh.1:32-34, Kirkkoraamattu 33/38»

Jeesuksen kasteesta kerrotaan myös apokryfisissä Ebioniittien evankeliumissa ja Heprealaisevankeliumissa. Ebioniittien evankeliumissa taivaasta kuuluvan äänen jälkeen Johannes polvistuu Jeesuksen eteen ja pyytää Jeesusta kastamaan hänet. Erään Heprealaisevankeliumin katkelman mukaan Jeesuksen äiti ja veljet kehottivat Jeesusta menemään Johanneksen kastettavaksi, mutta Jeesus aluksi vastusti ajatusta, koska ei mielestään tarvinnut kastetta syntien anteeksiantamiseksi.[2]

Tapahtuma-aika ja -paikka muokkaa

 
Mahdollinen kastepaikka Jordanjoen rannalla.

Luukkaan evankeliumin mukaan Johannes Kastaja aloitti kastetoimintansa keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitsijavuotena. Historioitsijat eivät ole täysin yksimielisiä mistä hetkestä Tibereuksen hallitsijavuosia alettiin laskemaan, mutta tämä viidestoista vuosi ja Johanneksen kastetoiminnan aloitus ajoitetaan kuitenkin yleensä vuosille 28-29 jaa., ja Jeesuksen kaste ja opetustoiminnan aloitus tapahtui pian tämän jälkeen.[5]

Tarkkaa kastepaikkaa ei tunneta varmasti. Johanneksen evankeliumissa mainitaan vain, että Johannes Kastaja kastoi ihmisiä Betaniassa, Jordanin toisella puolella. Paikoiksi on ehdotettu mm. nykyistä Qasr el Yahudia Länsirannalla ja Al Maghtasia Jerikon eteläpuolella, jotka molemmat ovat suosittuja kristittyjen pyhiinvaelluspaikkoja. Qasr el Yahud on tärkeä paikka itäisessä kristinuskossa. Kaksi roomalaiskatolista paavia on vieraillut Al Maghatsin kastepaikalla 2000-luvulla.[6]

Kasteen tulkinnat muokkaa

Evankeliumeiden mukaan Johanneksen antama kaste oli tarkoitettu syntisille ja tämä kaste antoi mahdollisuuden katumukseen ja syntien anteeksiantamiseen. Jos Jeesus todella oli se, joksi kristityt hänet uskovat, Jeesus ei olisi tarvinnut William Barclayn mukaan syntien anteeksiantoa Jumalalta.[7] Lisäksi jos Johannes kastoi Jeesuksen, olisi luonnollista pitää Johannesta Jeesusta mahtavampana. Jeesuksen saamaa kastetta pidetäänkin historiallisena tapahtumana, sillä kertomus oli varhaisille kristityille vaikea ja häpeällinen ja siksi tuskin keksitty.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h Adams, Edward: ”The Baptism of Jesus”, Parallel Lives of Jesus – A Guide to the Four Gospels, s. 125-132. London: Society for Promoting Christian Knowledge, 2011. ISBN 978-0-664-23331-0. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Kvalben, Hans (Luku); Evans, Craig (Kirja): ”Baptism of Jesus”, Encyclopedia of Historical Jesus, s. 55-58. Routledge, 2008. ISBN 978-0-415-97569-8. (englanniksi)
  3. James D. G. Dunn: Jesus Remembered, s. 339. Wm. B. Eerdmans Publishing, 2003. ISBN 0-8028-3931-2. (englanniksi)
  4. Craig L. Blomberg: Jesus and the Gospels: An Introduction and Survey, s. 211–214. B&H Academic, 2009. ISBN 0-8054-4482-3. (englanniksi)
  5. ”The Date of Jesus' Crucifixion”, ESV Study Bible, s. 1809. Crossway Bibles, 2008. ISBN 978-1-4335-0241-5. (englanniksi)
  6. Israel will reopen (Israeli) site of the baptism of Jesus 28.07.2011. Asianews.it. Viitattu 25.1.2015. (englanniksi)
  7. Barclay, William: The Gospel Of Matthew Volume 1, s. 51. The Westminster Press, 1956. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.1.2015). (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa