Jean Lannes
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Jean Lannes, Montebellon ensimmäinen herttua, Napoleonin marsalkka (10. huhtikuuta 1769 – 31. toukokuuta 1809) oli yksi kuuluisista Napoleonin palveluksessa taistelleista kenraaleista. Napoleon sanoi hänestä: "Löysin hänet kääpiönä ja jätin jättiläisenä." Lannes oli niitä harvoja, jotka olivat tehneet Napoleonin kanssa sinunkaupat.
Nuoruus muokkaa
Lannes syntyi pienessä Lectouren kylässä Etelä-Ranskassa Gerssin maakunnassa, jossa Lannesin isä Jeannet Lannes (1733–1812) ja Cécile Fouraignan (1741–1799) asuivat. Lannes ei saanut kuin vähäisen koulutuksen, mutta hän yleni tahdonvoimansa ja pätevyytensä avulla Gersin vapaaehtoisten sotilaiden kersanttimajuriksi. Hän oli mukana Pyreneiden sotaretkellä vuosina 1793–1794.
Lannes avioitui kahdesti, ensin Perpignanissa 19. maaliskuuta 1795 Paulette Mérin kanssa, mutta Lannes erosi hänestä uskottomuuden takia. Uskottomuuden paljasti se, että Paulette oli saanut aviottoman lapsen Lannesin ollessa sotaretkellä Egyptissä. Toisen kerran hän meni naimisiin Louise Antoinette Comtesse de Guéhéneucin kanssa Dornesissa 16. syyskuuta 1800. Louise synnytti hänelle viisi lasta:
- Louis-Napoléon (30. heinäkuuta 1801 – 19. heinäkuuta 1874)
- Alfred-Jean (11. heinäkuuta 1802 – 20. kesäkuuta 1861)
- Jean-Ernest (20. heinäkuuta 1803 – 24. marraskuuta 1882)
- Gustave-Olivier (4. Joulukuuta 1804 – 25. elokuuta 1875)
- Josephine-Louise (4. maaliskuuta 1806 – 8. marraskuuta 1889)
Italian ja Egyptin sotaretket muokkaa
Lannes värväytyi vapaaehtoisena Armée d'Italien Italian sotaretkelle 1796. Lannes nousi arvossa menestyttyään muun muassa Arcolen taistelussa, jossa hän haavoittui. Myöhemmin vuonna 1798 Napoleon valitsi hänet mukaan Egyptiin sotaretkelle. Hän oli komentajana yhdessä Jean-Baptiste Kléberin osastoista. Kun sotaretki loppui, hän palasi Napoleonin kanssa Ranskaan, ja auttoi häntä direktiohallituksen kaatamisessa 1799.
Keisarin palveluksessa muokkaa
Vuonna 1801 Napoleon lähetti hänet suurlähettilääksi Portugaliin. Hänestä tehtiin Ranskan marsalkka Napoleonin kruunatessa itsensä keisariksi vuonna 1804. Austerlitzin taistelun jälkeen Lannesin joukot erosivat Grand Arméesta, minkä jälkeen Saalfieldin taistelussa Lannesin komppania löi ja surmasi Preussin prinssi Louis Ferdinandin. Lannes osallistui myös Jenan ja Friedlandin taisteluihin, missä hänen johtamistaitonsa olivat äärimmäisen tärkeitä. Tämän jälkeen Napoleon lähetti Lannesin Espanjaan, jossa Lannes löi Castañosin Tudelan taistelussa 22. marraskuuta 1808. Tammikuussa 1809 hän osallistui Saragosan ankaraan piiritystaisteluun. Lannes sanoi palattuaan viimeiseltä Espanjan sotaretkeltä: "Tämä kirottu Bonaparte tapattaa meidät kaikki." Napoleon antoi hänelle Montebellon herttuan arvonimen. Mutta pian sen jälkeen Aspern-Esslingin taistelussa Napoleon koki suuren tappion, joka maksoi Lannesin hengen. Tällöin Itävalta voitti Napoleonin arkkiherttua Kaarlen johdolla.
Kuolema muokkaa
.jpg)
Lannes haavoittui vakavasti Aspern-Esslingin taistelussa 22. toukokuuta 1809, kun tykinkuula murskasi hänen molemmat jalkansa. Lannes menehtyi vammoihinsa 31.5.1809.
