Jean-Claude Duvalier
Jean-Claude Duvalier (3. heinäkuuta 1951 Port-au-Prince – 4. lokakuuta 2014 Port-au-Prince) oli Haitin presidentti ja diktaattori 1971–1986. Hän seurasi virassa isäänsä François Duvalieria. Isä ja poika saivat kansan suussa lempinimet Papa Doc ja Baby Doc.[1][2]
| Jean-Claude Duvalier | |
|---|---|
 Jean-Claude Duvalier asuntonsa parvekkeella vuonna 2011. |
|
| Haitin 41. presidentti | |
| Edeltäjä | François Duvalier |
| Seuraaja | Henri Namphy |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. heinäkuuta 1951 Port-au-Prince, Haiti |
| Kuollut | 4. lokakuuta 2014 (63 vuotta) |
| Ammatti | juristi |
| Puoliso | Michèle Bennett (1980–1990, eronnut) |
| Tiedot | |
| Uskonto | voodoo, myös roomalaiskatolisuus |
Jean-Claude Duvalier nousi valtaan vain 19-vuotiaana ja oli maailman nuorin presidentti.[1][3] Hän karkotti maasta isänsä tärkeimmän avustajan, äitinsä veljen Gaston Jumellenlähde? ja sulki marraskuussa 1972 tämän ylläpitämän Hemo Caribbean -yhtiön, joka oli järjestänyt joukkoverenluovutuksia 3-5 dollarin korvausta vastaan henkilöä kohden. Luovutusten tuottama veri ja veriplasma myytiin ulkomaille.[4]
François Duvalier loi pelätyt puolisotilaalliset Tonton Macoutes -joukot, jotka osallistuivat poliittisten vastustajien kiduttamiseen ja surmaamiseen. Jean-Claude Duvalier hyväksyi näiden joukkojen toiminnan ja brutaalit toimintatavat jossain määrin. Hänen hallintonsa on arvioitu olleen vähemmän väkivaltainen, mutta pahemmin korruptoitunutta isäänsä verrattuna.[5]
Duvalier vietti ylellistä elämää. Hänen häänsä maksoivat viisi miljoonaa dollaria, vaikka samaan aikaan maa kärsi köyhyydestä. Ihmisoikeusryhmien mukaan hänen aikanaan maassa kidutettiin ja surmattiin tuhansia poliittisia vankeja.[1] Duvalierin kerrotaan kerran sanoneen seuraavasti: "Haitin kansalaisten kohtalo on kärsiä".[6]
Vuonna 1986 korruptiosyytteiden raskauttama Jean-Claude Duvalier pakotettiin luopumaan vallasta, minkä seurauksena hän muutti Ranskaan.[7]
Kun Jean-Bertrand Aristide ilmoitti luopuvansa vallasta 2004, Jean-Claude Duvalier ilmoitti asettautuvansa ehdolle vuoden 2005 vaaleissa.
Tammikuun 2010 maanjäristyksen jälkeen hän lupasi lahjoittaa kotimaalleen viisi miljoonaa puntaa.[8]
Duvalierilla oli Sveitsissä pankkitili, jolla olevista varoista hän taisteli oikeudessa, sillä Haitin valtio on vaatinut niitä palautettavaksi. Vuonna 2007 silloinen presidentti René Préval sanoi, että jos Duvalier olisi palannut Haitiin, hän olisi joutunut oikeuteen rahan kavalluksista ja kuolonuhreista. Duvalier palasi Haitiin tammikuussa 2011, mutta syytä paluuseen ei toistaiseksi tiedetä.[9] 19. tammikuuta 2011 Duvalier sai syytteet korruptiosta, varkaudesta sekä varojen kavaltamisesta. Syytteet koskivat väärinkäytöksiä Duvalierin 15-vuotisella valtakaudella 1970- ja 1980-luvuilla.
Duvalier menehtyi kotonaan sydänkohtaukseen 63 vuoden iässä.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Former Haiti president Duvalier dies 4.10.2014. BBC. Viitattu 4.10.2014.
- ↑ Haitin ex-diktaattori "Baby Doc" Duvalier on kuollut 4.10.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.10.2014.
- ↑ Jean-Claude Duvalier | Biography & Facts Encyclopædia Britannica. 30.9.2023. Viitattu 23.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Shenton J: Positively False: Exposing the Myths Around HIV and AIDS, s. 7. Palgrave Macmillan, 1998. ISBN 9781860643330.
- ↑ Ousted Haitian Dictator 'Baby Doc' Duvalier Dies BBC. Viitattu 5.10.2014.
- ↑ Haiti: One Year Later HuffPost. 12.1.2011. Viitattu 23.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Timeline: Haiti BBC. 17.10.2012. Viitattu 23.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Haiti earthquake: 'Baby Doc’ Duvalier pledges £5m aid The Telegraph. 16.1.2010. Viitattu 23.11.2023. (englanniksi)
- ↑ "Baby Doc" Duvalier palasi Haitiin Yle Uutiset. 17.1.2011. Viitattu 23.11.2023.