Jauhemaalaus on menetelmä, jossa muovijauhetta ruiskuttamalla useimmiten staattisen sähkön avulla peitetään maalattava esine maalijauheella, jonka jälkeen esine kuumennetaan niin, että jauhe sulaa. Lämmitys tehdään yleensä uunissa, minkä vuoksi menetelmästä käytetään usein nimitystä polttomaalaus. Siitä käytetään myös nimitystä "pulverimaalaus".

Menetelmää käytetään paljon teollisuudessa, jossa se on normaalisti osittain automatisoitu maalauslinjoilla. Muovijauheena on yleensä epoksi, polyesteri tai epoksipolyesteriseos. Muita laatuja ovat polyakryyli ja polyuretaani. Myös metallijauheita, kuten sinkkipölyjauhetta voidaan käyttää. Tyypillisiä maalausalustoja ovat metallipinnat, koska ne ovat sähköäjohtavia. Esimerkiksi kuluttajakäyttöön tarkoitetut metallikotelorakenteet, kuten erilaiset metallikaapit ovat usein polttomaalattuja. Jauhemaalaus on usein tehokas maalaustapa myös erilaisille valutuotteille tai moniulotteisille kappaleille, jotka on nopea pinnoittaa jauhetta ruiskuttamalla. Jauhemaalaus soveltuu SFS-EN ISO 12944 -standardien mukaisten pintakäsittely-yhdistelmien toteuttamiseen.[1] Maalauksen onnistumiselle ja maalikerroksen pysyvyydelle on tärkeää, että pohja on hyvin puhdistettu. Usein metalliesineiden pohjakäsittely ennen maalausta on fosfatointi.

Automaattisessa maalauslinjassa on yleensä kattokuljetin, jossa on koukkuja liikkuvassa ketjussa. Maalattavat kappaleet nostetaan yleensä manuaalisesti koukkuihin. Tässä käytetään usein apuna maalattavalle kappaleelle suunniteltuja maalauskiinnittimiä, jotka eivät estä maalausta ja peittävät maalattavasta esineestä vain jonkin piiloon jäävän kohdan, koska tämä kohta jää ilman maalia. Kuljetin vie esineet maalauspisteeseen, jossa traverssiksi sanottu maalausruiskua ylös-alas liikuttava mekanismi auttaa saamaan jauheelle tasaisen peiton. Jauheella pinnoitettuja kappaleita voidaan ravistaa ylimääräisen jauheen poistamiseksi ja tasaisen peiton parantamiseksi. Pudonnut jauhe otetaan yleensä talteen ja kierrätetään uudelleen ruiskutukseen. Pinnoituksen jälkeen kuljetin vie esineet uuniin. Kuljettimen pituus uunissa on rakennettu sellaiseksi, että polttoaika on sopiva. Uunin jälkeen kuljettimen purkaminen on yleensä manuaalinen työ.

Traverssin sijasta käytetään joskus maalausrobottia, jos on maalattavat kohteet ovat suurehkoja koteloja, koska Faradayn häkki -ilmiö vaikeuttaa metallikoteloiden sisäpintojen maalausta vain ulkopuolelta ruiskutettaessa.

Jauhemaalauksen etuna on, että siinä ei käytetä liuottimia, minkä vuoksi ei ole myöskään VOC-päästöjä.

Lähteet muokkaa

  1. Pulverimaalaus tarpeidesi mukaan Löfs Ab Oy. Viitattu 29.5.2023.

Aiheesta muualla muokkaa