Jasakki (ven. яса́к, jasak) oli Venäjällä vierasheimoisilta alamaiskansoilta peritty luontoisvero. Sitä maksoivat Volgan alueen kansat 1400–1700-luvuilla ja Siperian kansat 1600-luvulta 1900-luvun alkuun saakka. Maksu suoritettiin turkiksina ja toisinaan karjana. Veron suuruus ja maksuperusteet vaihtelivat eri kansoilla. Kungurin seudun tataareilla ja baškiireilla se perustui maahan, eräillä Siperian kansoilla mieslukuun ja jakuuteilla karjan määrään. Veron perintään liittyneitä väärinkäytöksiä yritettiin korjata hallituksen asettamien komissioiden avulla. Jasakki korvattiin rahaverolla Volgan alueella 1720-luvulla ja Siperiassa vuodesta 1822 lähtien. Jakuutit, tunguusit, tšuktšit sekä eräät muut paimentolaisuutta ja ”kiertävää elämää” harjoittaneet kansat maksoivat sitä vuoteen 1917 saakka.[1]

Jasakin perintää Jeniseiskin kuvernementissa. 1800-luvun akvarelli.

Veron nimitys tulee turkkilaisten kielten sanasta jasak ’vero’.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 30, s. 561–562. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
  2. Fasmer, Maks: Etimologitšeski slovar russkogo jazyka, tom IV, s. 564. Moskva: Progress, 1987.