Jari Järvelä
Jari Olli Järvelä[1] (s. 21. marraskuuta 1966 Helsinki)[2] on suomalainen kirjailija.
Järvelälle myönnettiin vuoden 2001 Kalevi Jäntin palkinto romaanista Veden paino (2001). Vuonna 2007 hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon trilogiasta, johon kuuluvat Veden paino, Pieni taivas (2004) ja Kansallismaisema (2006). Hänen teoksensa Lentäjän poika (1999), Romeo ja Julia (2007) ja Kosken kahta puolta (2018) olivat Finlandia-palkintoehdokkaina.[3][4] Kansallismaisema ja Romeo ja Julia olivat myös Runeberg-palkintoehdokkaina.
Elämä ja ura muokkaa
Järvelä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1985.[1] Hän valmistui kasvatustieteen maisteriksi ja luokanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1992 ja työskenteli opettajana Porvoossa ja Kotkassa 1992–1995. Vuonna 1996 hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Vuosina 1997–1998 Järvelä oli Pekkas-Akatemian kirjoittajakouluttaja.[2] Hän on ollut Kirjailijayhdistys Paltan (ent. Kymen läänin alue) johtokunnan jäsen vuosina 1996–1999[2] ja Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäsen[5] 2009-2018[1].
Järvelän esikoisteos oli novellikokoelma Bambi ja muita novelleja (1995). Hän sai siitä Suomen Kirjailijaliiton esikoiskirjapalkinnon vuonna 1996.[2] Hänen ensimmäinen romaaninsa, 66 luuta ilmestyi vuonna 1998. Järvelän toinen romaani Lentäjän poika oli vuoden 1999 Finlandia-palkintoehdokas. Hänen kolmas romaaninsa Veden paino voitti Kalevi Jäntin palkinnon.[6] Vuonna 2007 Järvelä sai kirjallisuuden valtionpalkinnon romaanitrilogiastaan, johon kuuluvat teokset Veden paino, Pieni taivas ja Kansallismaisema.[7] Kansallismaisema oli ilmestymisvuonnaan myös Runeberg-palkintoehdokkaana. Järvelän romaani Romeo ja Julia (2007) oli ehdolla Runeberg-palkinnon ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.[2]
Vuonna 2014 ilmestyi Järvelän ensimmäinen rikosromaani Tyttö ja pommi, joka on trilogian ensimmäinen osa. Kirjan päähenkilö on graffiteja tekevä nainen.[8] Kirja sai Suomen dekkariseuran myöntämän Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjan 2015.[9] Teoksen käännösoikeudet on myyty Saksaan, Tšekkiin ja Turkkiin.[8] Yhdysvaltalainen verkkokirjakauppa ja kustantaja Amazon osti englanninkieliset käännösoikeudet lokakuussa 2014.[10] Elokuussa 2014 romaanista tehtiin elokuvasopimus. Elokuvan käsikirjoittaa Samuli Valkama ja tuottaa Kinotar. Se oli alun perin tarkoitus kuvata vuonna 2016 Kotkassa, minne kirjan tapahtumat sijoittuvat.[8] Keväällä 2016 kerrottiin kuvausajankohdan siirtyneen vuoteen 2017.[11]
Vuonna 2015 ilmestyi trilogian toinen osa Tyttö ja rotta. Amazon osti sen käännösoikeudet huhtikuussa 2015 jo ennen kirjan ilmestymistä.[12] Metro-trilogian päätösosa Tyttö ja seinä ilmestyi vuonna 2016.[13]
Järvelä on monipuolinen kirjoittaja. Hänen romaaninsa kertovat muun muassa tukkijätkistä, nokikolareista, italialaisista mafiosoista ja nuorista rakastavaisista. Proosan lisäksi Järvelä on kirjoittanut kuunnelmia, näytelmiä ja oopperalibrettoja.
Järvelä asuu Kotkassa. Hän on naimisissa ja hänellä on yksi lapsi.[1]
Teokset muokkaa
Romaanit muokkaa
- 66 luuta. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23004-9.
- Lentäjän poika. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23725-6.
- Veden paino. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26103-3.
- Pieni taivas. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29380-6.
- Kansallismaisema. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3639-6.
- Romeo ja Julia. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-4021-2.
- Mistä on mustat tytöt tehty?. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4897-3.
- Zombie. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5658-9.
- Parempi maailma. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6867-4.
- Särkyvää. Helsinki: Tammi, 2014. ISBN 978-951-31-8026-3.
- Kosken kahta puolta. Helsinki: Tammi, 2019. ISBN 978-952-04-0160-3.
- Klik. Helsinki: Tammi, 2020. ISBN 978-952-04-0789-6.
- Aino A. Helsinki: Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-3140-2.
- Jännitysromaanit
- Jännitysromaanitrilogia
- Tyttö ja pommi. Crime Time, 2014. ISBN 978-952-28-9142-6.
- Tyttö ja rotta. Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-8343-1.
- Tyttö ja seinä. Tammi, 2016. ISBN 978-951-31-8888-7.
- Se ken tulee viimeiseksi, Tammi 2017 978-951-31-9642-4.
Novellikokoelmat muokkaa
- Bambi ja muita novelleja. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20693-8.
- Nuorikko ja muita novelleja. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21449-3.
- Paljon on Afrikasta kertomatta. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27169-1.
- Château Inkeroinen. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6601-4.
- Minä, kaupunginjohtaja. Helsinki: Tammi, 2017. ISBN 978-951-31-9369-0.
Näytelmät muokkaa
- Xxxxxx (1998)
- Ystäväni (Suomen Kansallisteatteri, 2002)
- Arkku (Suomen Kansallisteatteri, 2008)
- Eva W (Kapsäkki, 2017)
Kuunnelmat muokkaa
- Muutto (1997)
- Kapteenisiiran almanakka (1998)
- Maailman valo (2001)
- Nikamat (2002)
- Jalohomeen kimallus (2003)
- Joutsenet (2006)
- Kivisydän (2010)
- Kirveellä töitä (2013)
- Kontiolasta kajahtaa (20-osainen monologisarja, 2015)
- Kontiolasta kajahtaa II (20-osainen monologisarja, 2. kausi, 2015-2016)
Oopperalibretot muokkaa
- Makuukamariooppera (säv. Jaakko Kuusisto, 2010)
- Leirintäalueooppera (säv. Jaakko Kuusisto, 2013)
Palkinnot ja tunnustukset muokkaa
- Suomen Kirjailijaliiton esikoiskirjapalkinto 1996
- Kotkan kaupunginteatterin kutsukilpailun tunnustuspalkinto 1998
- Kotkan kulttuuripalkinto 1999
- Kaakkois-Suomen taidepalkinto 2001
- Kalevi Jäntin palkinto 2001 (teoksesta Veden paino)
- Valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha 2004, 2010
- Kirjallisuuden valtionpalkinto 2007 trilogiasta Veden paino, Pieni taivas ja Kansallismaisema
- Finlandia-ehdokas: Lentäjän poika (1999), Romeo ja Julia (2007), Kosken kahta puolta (2018)
- Suomen dekkariseuran Vuoden esikoisdekkaripalkinto 2015 (teoksesta Tyttö ja pommi)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Kuka kukin on 2015, s. 282. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b c d e Järvelä, Jari Kirjasampo.fi. Viitattu 3.1.2016.
- ↑ Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto: Aiempien vuosien voittajat ja ehdokkaat Suomen Kirjasäätiö. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 5.11.2016.
- ↑ Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin - mukana Katja Kettu iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2018.
- ↑ Hallitus Suomen Kulttuurirahasto. Arkistoitu 2.6.2016. Viitattu 3.1.2016.
- ↑ Kalevi Jäntin palkinto Jari Järvelälle ja Saila Susiluodolle MTV.fi. 14.11.2001. Viitattu 3.1.2016. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kirjallisuuden valtionpalkinnot Jari Järvelälle ja Matti Rossille 8.5.2007. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 9.12.2014. Viitattu 17.12.2014.
- ↑ a b c Jari Järvelän kirjasta tehty elokuvasopimus Kymen Sanomat. 12.8.2014. Arkistoitu 17.12.2014. Viitattu 17.12.2014.
- ↑ Vuoden esikoisdekkari -kunniakirja 2015 Suomen dekkariseura. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 3.1.2016.
- ↑ Amazon osti käännösoikeudet Jari Järvelän dekkariin Kymen Sanomat. 8.10.2014. Arkistoitu 3.12.2014. Viitattu 17.12.2014.
- ↑ Pihlaja, Riitta: Kansainvälisesti menestyneestä Tyttö ja pommi -kirjasta elokuva näillä näkymin vuonna 2017 Yle Uutiset. 31.5.2016. Viitattu 5.11.2016.
- ↑ Sillanpää, Miina: Suomalaiskirjailijan läpimurto ulkomailla: Kirjan käännösoikeudet myyty jo ennen julkaisua Yle Uutiset. 15.4.2015. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Palmu, Outi: Tyttö ja seinä päättää Jari Järvelän dekkaritrilogian Kymen Sanomat. 18.5.2016. Arkistoitu 5.11.2016. Viitattu 5.11.2016.