Jan Hus
Jan Hus 
kuuntele ääntämys (ohje) (n. 1369 – 6. heinäkuuta 1415) oli tšekkiläinen Prahan yliopiston maisteri sekä uskonnollinen reformaattori.[1] Hän syntyi Husinecissa Etelä-Böömissä. Synnyinpaikkansa mukaan hänet tunnettiin nimellä Jan Husinecký, latinaksi Johannes de Hussinetz. Hän otti käyttöön sukunimekseen kotipaikkansa nimen lyhennetyn muodon. Hus teloitettiin kerettiläisenä Konstanzissa, Saksassa.[2]
| Jan Hus | |
|---|---|
 Renessanssin aikana luotu Jan Husin kuvitteellinen muotokuva. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 1369 Husinec, Böömin kuningaskunta |
| Kuollut | 6. heinäkuuta 1415 Konstanz, Konstanzin hiippakunta |
| Kansalaisuus | Tšekki |
| Ura | |
| Koulukunta | hussilaisuus |
 Nimikirjoitus |
|
Böömiläinen reformi muokkaa
Jan Husin ja muun uudistusmielisen prahalaisen papiston tavoitteena oli katolisen kirkon reformi. Böömiläisen reformin juuret olivat 1300-luvun lopun uudistusliikkeissä, mutta lopullisen muotonsa Husin ajatukset saivat englantilaisen John Wycliffen vaikutuksesta, erityisesti Wycliffen ehtoollista ja kirkon valtaa koskevista opeista. Hus ja hänen seuraajansa arvostelivat erityisesti kirkon ylenpalttista omaisuutta ja papiston maallista elämäntapaa. Toisin kuin radikaalit taboriitit myöhemmin, Hus ei pyrkinyt katolisen kirkon kultin, liturgian tai papiston lakkauttamiseen. Hus saarnasi ja kirjoitti latinan lisäksi tšekin kielellä ja vaikutti tšekin kirjakielen kehitykseen. Prahan arkkipiispa oli aluksi Husin suosija, mutta kääntyi sittemmin häntä vastaan. Suhteet kriisiytyivät vuonna 1412.[2]
Pannaan julistaminen ja kuolemantuomio muokkaa
Husin asemaa vahvisti aluksi se, että samaan aikaan katolinen kirkko oli jakautunut suuren skisman takia, ja vuosina 1409–1414 oli kolme paavia. Böömin alue kannatti tuolloin niin sanottua Pisan paavia. Yksi paaveista julisti Husin pannaan vuonna 1411 papistoa ja anekauppaa kohtaan suunnatun arvostelun takia. Arkkipiispa karkotti hänet maaseudulle, jossa hän kirjoitti merkittävimmän teoksensa De ecclesia. Lopulta skisma päättyi, ja Konstanzin kirkolliskokous 1415 tuomitsi Husin harhaoppisena kuolemaan. Hänet poltettiin roviolla 6. heinäkuuta 1415 ja tuhkat ripoteltiin Reiniin.[2]
Hussilaissodat muokkaa
Husin kuolema järkytti tšekkejä ja sai myös aatelin mielipiteen kääntymään Konstanzin konsiilia ja Rooman kirkkoa vastaan. Muutaman vuoden kuluttua puhkesivat hussilaissodat (1420–1436), joissa tšekit ottivat käyttöönsä kansallissankariksi nousseen Husin nimen. Maltillisia, Prahan papiston johtamia hussilaisia nimitettiin utrakvisteiksi, kun taas Etelä-Böömin Táboriin yhteisön perustaneet taboriitit olivat jyrkempiä. Myöhemmin hussilaiset sulautuivat böömiläisveljiin ja luterilaisiin.
Uni mustasta joutsenesta muokkaa
Tarinan mukaan Hus näki unen mustasta joutsenesta. Husin nimi tarkoittaa hanhea, ja hänen kerrotaan sanoneen: ”Tämä hanhi paistetaan tulessa, mutta minun jälkeeni tulee joutsen, jota te ette onnistu polttamaan.” Martti Luther uskoi, että Husin joutsenennustus viittasi häneen.[3]
Katolisen kirkon anteeksipyyntö muokkaa
18. joulukuuta 1998 paavi Johannes Paavali II pyysi katolisen kirkon nimissä virallisesti anteeksi Husin teloitusta.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Yleinen teologia : kirkkohistoria www.helsinki.fi. Viitattu 26.9.2020.
- ↑ a b c Otavan Suuri Ensyklopedia, 3. osa (Hašek-juuri), s. 1885–1886, art. Hus, Jan. Lähteessä syntymävuosi n. 1370. Otava, 1978. ISBN 951-1-02232-6.
- ↑ Kristinuskon arkki, ISBN 951-37-2307-0, s. 91.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jan Hus Wikimedia Commonsissa
