Jamesinlahti
Jamesinlahti (engl. James Bay, ransk. Baie James) on 443 kilometriä pitkä ja 217 kilometriä leveä merenlahti Hudsoninlahden eteläosassa Kanadassa. Lahti on pääsääntöisesti alle 60 metriä syvä. Vaikka lahti rajoittuu idässä Ontarion ja lännessä Québecin ja provinssiin, lahti kuuluu saarineen muun Hudsoninlahden tavoin Nunavutin territorioon. Lahden suurin saari on 3 002 (3 001) neliökilometrin laajuinen Akimiski Island.[1][2]
Jamesinlahteen laskee useita suuria jokia kuten La Grande, Eastmain, Rupert, Broadback, Nottaway, Harricana, Moose, Albany, Attawapiskat ja Ekwanden, josta syystä lahden veden suolapitoisuus on Hudsoninlahden pääallasta alhaisempi.[1] Lahteen virtaavat joet ovat suosittuja virkistyskohteita ja valuma-alueelle on rakennettu useita suuria vesivoimalaitoksia. Lahden rannoilla sijaitsee useita kyliä tai kauppapaikkoja, kuten Fort-George, Nouveau-Comptoir, Eastmain, Fort-Rupert, Lake River, Attawapiskat, Fort Albany, Moose Factory ja Moosonee, joka on samalla Ontario Northland Railwayn pohjoinen pääteasema.[1][2]
Historia muokkaa
Jamesinlahden löysi ensimmäisenä eurooppalaisena Henry Hudson, jonka johtama Hudsoninlahden retkikunta purjehti lahdelle vuonna 1610. Lahti on nimetty sitä vuonna 1631 tarkemmin tutkineen englantilaisen kapteenin ja tutkimusmatkailijan Thomas Jamesin mukaan.[2][1]
Jamesinlahti on merkittävässä roolissa Kanadan historiassa. Hudson's Bay Company kävi laajamittaista turkiskauppaa lahden ympäristössä, ja brittiläinen asutus levittäytyi Kanadaan osittain Jamesinlahden kautta. Ensimmäisen turkiskaupan sataman, Rupert Housen, lahdelle perustivat Pierre-Esprit Radisson ja Médard Chouart, Sieur des Groseilliers. Tämän seurauksena kuningas Kaarle II myönsi Hudson's Bay Companylle yksinoikeuden turkiskauppaan Hudsoninlahden sekä Jamesinlahden valuma-alueilla.
Merkittävässä määrin turkiskauppa ja -ansastus jatkuivat alueella aina 1940-luvun lopulle saakka, mutta Jamesinlahti oli menettänyt merkitystään turkispyynnin alueena jo Rupert Housen perustamisesta lähtien. Jamesinlahden satamien kautta kuitenkin kulkivat muun muassa ne britit, jotka perustivat Winnipegin kaupungin ja asuttivat Kanadan keskiosia aina Kalliovuorille saakka.
Maantiede muokkaa
Jamesinlahden itärannat Québecissä muodostavat Kanadan kilven länsireunan. Maastonmuodot ovat pääasiassa kivikkoisia sekä taigametsien peittämiä kukkuloita. Länsirannan tunnusomaisia piirteitä ovat laajat tundra-alangon, jotka ovat Hudsoninlahden alangon jatke, ja jonka maaperä on pääasiassa muskegia. Suuri osa länsirannan alankoalueista kuuluu Polar Bear Provincial Parkiin.
Sadat joet laskevat vetensä Jamesinlahteen. Alueen maanmuodostus antaa joille samankaltaiset piirteet: lähellä lahtea alankomailla joet ovat leveitä ja matalia, kun taas Kanadan kilven ylängöillä joet ovat kapeita ja vuolaita.
Hannah Bay muokkaa
Hannah Bay on Jamesinlahden eteläisin osa sekä Kesagami- ja Harricana River -jokien laskupaikka. Hannah Bayn pinta-alasta noin 238 neliökilometriä on suojeltu muuttolintujen pesimäpaikkoja suojaavalla asetuksella (Migratory Birds Convention Act of Canada). Suojelualue, Hanna Bay Bird Sanctuary, on myös kansainvälisesti merkittävä kosteikkoalue.
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- James Bay Project (englanniksi) (thecanadianencyclopedia.ca)
- James Bay and Northern Québec Agreement (englanniksi) (thecanadianencyclopedia.ca)
- "James Bay Road website" Runsaasti tietoa Jamesinlahdesta, James Bay Roadista sekä Trans-Taiga Roadista.
- "Dammed river (Arkistoitu – Internet Archive)".
- CBC Digital Archives - James Bay Project and the Cree
- Northern Tidal Flows: Reliable New Power Source for Quebec? (Arkistoitu – Internet Archive) - Includes discussion of Ungava Bay as a feasible location for tidal power generation. (PESN; Aug. 14, 2006)