Jakob Wilhelm Chydenius
Jakob Wilhelm Chydenius (12. kesäkuuta 1863 Helsinki – 20. lokakuuta 1926 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä, professori ja sortovuosien passiivisen vastarinnan organisoija.[1]
J. W. Chydeniuksen isä oli kemian professori Johan Jakob Chydenius. Hän opiskeli lakitiedettä ja väiteltyään tohtoriksi vuonna 1891 hänen uransa eteni nopeasti. Jo vuonna 1892 Chydenius tuli yliopiston siviililainopin ja roomalaisen oikeuden vt. professoriksi. Hän toimi tehtävässä sen jälkeen kuolemaansa saakka, vuodesta 1901 varsinaisena siviiliopin professorina. Alansa tiedeyhteisössä Chydenius herätti huomiota ja arvosteluakin perinteisistä oppirakenteista poikkeavilla näkemyksillään. Hänen tärkeimmät teoksensa olivat avioliitto-, testamentti-, perintö- ja sopimusoikeuden oppikirjat.[1]
Ensimmäisen sortokauden aikana Chydenius osallistui passiivisen vastarinnan kuten kutsuntalakkojen organisointiin ja oli myös vuonna 1901 mukana salaisen vastarintajärjestö Kagaalin perustamisessa, joskaan ei myöhemmin osallistunut aktiivisesti sen toimintaan. Hän toimi Ruotsalaisessa puolueessa, mutta ei hakeutunut poliittisiin luottamustehtäviin. Chydenius oli kuitenkin kahdesti sihteerinä säätyvaltiopäivien valiokunnissa ja kuului kahdesti uskonnonvapauskysymystä pohtineeseen komiteaan. Yhteiskunnallisilta näkemyksiltään hän kannatti hyvin jyrkkää taloudellista liberalismia.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Timo Kautto: Chydenius, Jakob Wilhelm (1863 - 1926) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.