Jacopo Sannazaro
Jacopo Sannazaro, myös Iacobo Sannazzaro, kirjailijanimi Actius Sincerus, (28. heinäkuuta 1457 Napoli – 6. elokuuta 1530 Napoli[1]) oli italialainen runoilija. Hän käytti Accademia Pontanianassa saamaansa runoilijanimeä Actius Sincerus.[2]
| Jacopo Sannazaro | |
|---|---|
.JPG) Tizian: Jacopo Sannazaro, noin 1514–1518. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. heinäkuuta 1457 Napoli |
| Kuollut | 6. elokuuta 1530 (73 vuotta) Napoli |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | italia |
| Tuotannon kieli | italia, latina |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sannazaro syntyi vuonna 1457, vaikka varsinkin monissa vanhemmissa elämäkerroissa hänen syntymävuodekseen oli merkitty 1458.[1] Sannazaro oli ylhäistä sukua, hyvin lahjakas ja perehtynyt humanistisiin tutkimusaloihin. Hän oli Aragonian hallitsijahuoneen ruhtinaiden suosiossa, etenkin Fredrik I:n, jolle hän oli uskollinen myös vastoinkäymisten aikoina, seurasi tätä maanpakoon Ranskaan ja oli tämän mukana vuoteen 1504, jolloin tämä kuoli. Sen jälkeen hän palasi Napoliin loppuiäkseen.[2]
Sannazaro kirjoitti latinaksi ja italiaksi. Vuoden 1916 Nordisk familjebok 24 pitää latinankielisiä elegioita ja epigrammeja hänen taiteensa parhaina. Hän kirjoitti myös suurellisen ja vaivalla luodun runon ”De partu Virginis”.[2]
Italiankielisessä kirjallisuudessa hänellä on merkittävä asema paimenromaaninsa Arcadia ansiosta.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Carlo Vecce: Sannazaro, Iacopo Dizionario Biografico degli Italiani. 2017. Treccani. Viitattu 22.9.2020.
- ↑ a b c d Sannazaro, Jacopo, Nordisk familjebok 24. 1916 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jacopo Sannazaro Wikimedia Commonsissa
